Meiliä voi lähettää: marko.forsell [a] gmail.com. (Kuva: Marianne Pykäläinen)

maanantai 31. joulukuuta 2012

(269) Viikko #52: Kova

Yksi kova viikko takana ja toinen vielä edessä. Alla yhteenvetoa

  • MA: 13,5K PK-juoksua
  • TI:  ap - 6K PK-juoksua, ip - 13,5K PK-juoksua
  • KE: ap - 20 min kahvakuulaa, ip - 15,5K, 2K lämppäriä + 13,5K VK-juoksua
  • TO: 13,5K PK-juoksua
  • PE: ap - 20 min kahvakuulaa, ip - 18,5K PK-juoksua
  • LA: 14K, 12 * 400m @ 3'30'' ja 400m hölkkä palautuksin, alkuun ja loppuun 2K verraa, päälle 1,5K uintia
  • SU: 25K pitkis

Kova oli viikko yhteensä 13h liikuntaa, josta juoksua oli 120K, 40min kahvaa ja 1,5K uintia. Pyöräilyä ei tullut lainkaan, mutta oli pirun kylmä viikko, ja ajatus varastossa polkemisesta näillä pakkasilla ei vain houkuta. 

Juoksumäärä yllätti positiivisesti kahdestakin syystä. Ensinnäkin en yrittänyt edes saada kasaan kilometrejä, ne tulivat huomaamatta. Toinen positiivinen yllätys oli, että nuo oli kuitenkin suhteellisen raskaita kilometrejä, koska mukana oli kaksi kovaa harjoitusta ja siitä huolimatta sunnuntain pitkis oli kevyen oloinen. Kyllä nämä vedot ja nopeusharjoittelu ovat purreet aika kivasti lihaan. 

Lauantain 400 metrin vedot olivat myös paljon helpomman tuntuisia. Niitähän on määrällisesti 2 enemmän kuin kolme viikkoa sitten. Yhteensä tuli juostua todella vauhdikkaasti 4800m. Edes viimeiset pari vetoa eivät tuntuneet pahalta ja enemmän olisi mennyt. Onneksi kuitenkin sen verran on viisastunut noista takapakeista, ettei joka harjoituksessa pidäkkään vetää itseään piippuun, vaan aina on pidettävä mielessä tulevien päivien harjoitukset. Tässäkin ehkä yksi syy siihen, että sunnuntain pitkis oli tosi mukava. 

Kuormaa on ollut enemmän tällä viikolla, kuin edellisen harjoitusjakson kovalla kaudella. Ambit on näyttänyt 120 tunnin palautumisaikoja lauantaista lähtien. Tästä kaksi johtopäätelmää. Ensinnäkin Suunnon Ambit ei näytä palautumisaikaa enempää kuin 120h, toinen päätelmä on, että kenties pitäisi nostaa tuota MET-tasoa, jotta saataisiin realistisempia lukuja. Ilmeisesti on tyytyväisenä todettava, että kuntotaso on vain noussut. Ei tuokaan ole realistista, että jatkuvasti pystyy harjoittelemaan suhteellisen hyvin ja kuormataso näyttäisi kuitenkin olevan tapissa. 

Tulevalla viikolla pitää vain yrittää saada tuota liikuntaa edes saman verran kasaan. Alla jotain suunnitelman poikasta

MA: pyörä + juoksu 
TI: kahva + juoksu
KE: uinti + pitkiä vetoja
TO:  pyörä + juoksu
PE: Kahva + juoksu
LA: juoksu + uinti
SU juoksu

Eli yltiöoptimistinen hajatelma, josta tietenkin jää kaksi harjoitusta pois, jotka ovat todennäköisesti yksi pyörä (sillä tänään kävin jo tuon MA pyörän heittään ;) ) ja yksi uinti. Yhteensä kuitenkin pitäisi saada tuo 13-14h kasaan liikuntoa. 

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

(274) Testilenkura 13,4K

Toinen testilenkura tuli tehtyä 13,4K reitillä. Parannusta tuli 1'06'', joten kehitystä on tapahtunut kuuden viikon aikana. Jälleen selityksiä löytyy, viimeiselle viidelle kilometrille kohtuullinen vastatuuli ja muutaman sentin puuterilumikerros nieli myös ajasta sekunteja, Joulunajan turvotus ja muutama ylimääräinen kilo riesana. Kuitenkin kellotin reitille aikaa 1:01:23. Ei mennyt vielä alle tuntiin, mutta kuuden viikon päästä pitäisi mennä reilusti alle, jos kelit on yhtään myönteiset.

Palautumisaikaa Ambit näytti nyt 55h ja viimeksi oli 49h, joten hieman enemmän sai revittyä koneesta irti. EPOC arvo oli edellisellä kerralla 336 ja nyt 371. Alueelle viisi pääsy kesti 40 minuuttia, viimeksi 47 minuuttia. Keskisyke oli  nyt 183. viimeksi 181. Jälkimmäinen puolisko mentiin jatkuvasti sykkeellä, joka oli yli 185 ja loppu 186-187. Ei tuntunut tämäkään liian pahalta. Viimeisen kahden kilometrin puristus sai sykkeet sitten nousemaan 190-193 väliin.

Olo on parempi kuin viimeksi, vaikka vähän kovempaa mentiinkin. Oikein jäi hyvä mieli tämän päivän testistä.

(274) Viikko #51: Kevyt

Kevyen viikon saldo jäi erittäin kevyeksi, ensimmäinen kunnon lenkki vasta perjantaina. Tiistaina käytiin vähän heiluttelemassa käsiä altaassa. Lauantaina ja sunnuntaina kevyet juoksulenkit ja kahvakuulaa hieman perjantaina. Siinä viikon kertymä. Onneksi viime viikon palautustunnit sai nollattua ja aika virkeänä on uuteen viikkoon saanut lähdettyä. Alla yhteenveto

Viikko 51

  • MA: Lepo
  • TI: Uinti 2K
  • KE: Lepo
  • TO: Lepo
  • PE: ap - Kahvakuula, ip - PK-lenkki 13,5K
  • LA: PK-lenkki 15,5K
  • SU: PK-lenkki 15,5K
Yhteensä liikuntaa 6h, josta uintia 2K, juoksua 44,5K ja 20 min kahvakuulaa. 

Tuleva viikko onkin taas kova ja samanlainen kuin kolme viikkoa sitten. Eli osapuilleen tältä tulee näyttämään.


  • MA: PK-lenkki 13,5K (toteutunut)
  • TI: ap - PK-lenkki 6K, ip - 13,5K PK-lenkki (toteutunut)
  • KE: ap - kahvakuula 20 min, ip - 15,5K, josta 2K verkkaa, 13,5K VK-vauhtia
  • TO: ap - uinti tai pyöräily, ip - 13,5K PK-lenkki
  • PE: ap - kahvakuula 20 min, ip - 18K PK-lenkki
  • LA: ap - 12K juoksua, josta 12*400m vetoja 400m hölkkäpalautuksin, ip - uinti
  • SU: 25K PK-juoksua

Yhteensä suunnitteilla siis reipas 100K juoksua, 4K uintia ja kahvakuulaa. Pyöräilyä pitäisi kyllä saada vähän edes mukaan, mutta näillä pakkasilla en viitsi mennä varastoon poljeskelemaan. Liikuntoa suunnitteilla siis 13-14 tuntia. Riittävä määrä siis. 

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

(277) Varustevertailua

Tällä viikolla lenkkeilyä on saanut harrastaa kirpakassa pakkaskelissä. Hyvin onnistuu -23-25 asteen pakkasessa lenkkeily merinovillaisella alusasulla. Olen aikoinani hommannut Biltemasta merinovillapuvun ja sen kun laittaa Rukkan hiihtopuvun alle, niin noilla pakkasilla hiki tulee.

Nyt hommasin Northern Outdoor (NO) merinovilla-alusasun Mini-Manista ja tämä oli tosi hyvä. Ei ehkä ihan yhtä lämmin kuin Bilteman, mutta erittäin riittävä, ja jääpä vielä varaa kylmemmälle kelille. Biltema mainostaa olevansa 215g/m2 paksuinen ja NO omien tiukkojen mittausten jälkeen näyttäisi olevan 190g/m2. NO:sta puuttui tieto, joten käytin keittiövaakaa ja Elon laskuoppia määritykseen.

Northern Outdoor -puku on mielestäni hieman laadukkaampi kuin Bilteman. Olen erittäin herkää kutiamaan villasta ja Bilteman alusasu kutittaa hieman, muttei paljoa. NO:n puku ei kutita lainkaan.

Näillä pakkasilla täytyy muistaa aina laittaa puhtaat ja kuivat sukat jalkaan, ettei jalat palellu. Tämä opin jo muutama vuosi takaperin Oulussa ollessani töissä. Silloin sattui 09-10 olemaan aikas tuhti talvi ja muutamaan otteeseen lähdin samat sukat jalassa lenkille, joilla olin päivän hikoillut töissä. Kyllä epämukavuusalue opettaa nopeasti muistamaan.

Yksi asia, joka on jaksanut varustepuolella ihmetyttää on tämä tuubi tai putkilo, joka nyt on muotia. Miten ihmeessä Suomalainen ei ole tätä keksinyt aikoja sitten. On kyllä niin hyvä värkki suojaamaan kaulaa, korvia ja leukaa. Menee mukavasti myös pipon alla korvien päällä. On hyvä kesällä ja talvella.

Edellisestä juontui mieleen, että merinovillaisen alusasun lisäksi on kyllä mainittava Bilteman tuulenpitävä kypärähuppu. Kun tuo tuubi käy liian vilpoiseksi pipon alla kaulaa ja korvia suojaamaan (noin -15 astetta), niin tämä Bilteman baclava toimii edelleen. Ei ole tällä vielä kylmä tullut.

Tällä hetkellä omana pakkasrajana toimii noin -28 astetta. Syynä tuohon, on, että tämän jälkee ei tahdo oikein lenkkarit lämmittää tarpeeksi ja posket sekä nenä tuppaa jäätymään. Tätä tieten voisi kokeilla kiertää vielä sillä tavalla, että opettelee käyttämään tuota ihon teippaamista, kuten joskus olen world cupin hiihdoissa nähnyt.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

(281) Lepoilua

Maanantaina lepoa, tiistaina uinti 2K, ja tänään keskiviikkona lepoilua. Kyllä oikeaan aikaan lepoviikko tuli, syväväsymys on päässyt kertymään. Tämän päivän ollut todella veto poissa. Nukuin pitkän yön ja otin tuossa päikkärit ja kello ei ole vielä kymmentäkään ja taas pitäisi tieten oikaista itseään. No näitä vartenhan harjoitellaan lujaa ja sitten annetaan harjotteiden painua lihaksistoon lepoviikoilla; täytyy vain malttaa.

maanantai 17. joulukuuta 2012

(283) Viikko #50: Kova

Viikko mennyt päivittämättä blogia. Suurin syy lienee siinä, että harjoittelu on vienyt voimat ja hirveästi ylimääräistä ei ole jäänyt. Otetaan tähän alkuun toteutuneet, ja kirjoittelen sitten tuntemuksia viikosta.


Viikko 50


MA
ap: kahvakuulaa 20 min
ip: pyöräily 21K

TI
ip: uinti, testi 15*100m ka. 2'03'', yhteensä 2,2K

KE
ip: Vetoja 3*1600m@4'10''/K, 1 min palautuksin + 4*400m@3'30''/K, 400m palautuksin + 1*1600m@4'10''/K, yhteensä 12K.

TO
ap: kahvakuula 20min
ip: 15,5K PK-juoksua

PE
ap: 15K pyörää
ip: 8K PK-juoksua

LA
ip: 8*200m, 200m palautuksin + 3*400m, 400m palautuksin + 1*800m, 800m palautuksin + 2*400m, 400m palautuksin + 6*200m 200m palautuksin. Vauhtina oli koko ajan 3'30''/K. Yhteensä 13K juoksua

Tähän päälle 1h uintia 2,5K.

SU
ip: 29K PK-juoksua.

Yhteensä 13h liikuntaa, josta 78K juoksua, 36K pyöräilyä,  4,7K uintia ja yhteensä 40 min kahvakuulaa. Viikon lopuksi Ambit näytti 120h palautusajaksi, joka on täsmäälleen sama kuin Joensuun 12h juoksun jälkeen. Voisikohan olla, että tuo 120h on jonkinlainen katto? Uskomattomalta tuntuu osua täsmälleen samaan tuntilukuun.


Tuntemuksia viikosta


Lähdin viikkoon kipeällä akillesjänteellä/pohkeella ja jouduin pitämään maanantain ja tiistain paussia juoksusta. Keskiviikko ja torstai menikin juoksun osalta jo paremmin, mutta perjantaina tuntui jo taas vähän. Onneksi ei äitynyt pahaksi ja lauantai ja sunnuntai menikin hyvin. Sunnuntain juoksulenkki oli mukavinta juoksua pitkästä aikaa. Tiet olivat aurattuja ja jostain kumman syystä juoksu kulki vaikka kuormaa oli ollut runsaasti.

Viikolla tuli muutenkin kolme varsin uudentyyppistä harjoitetta itselle. Keskiviikon vedot olivat aivan uutta. Kuormaa tuli kivasti, mutta harjoitus oli varsin mielekäs. Kaikkiaan 8000m varsin nopeaa juoksua. Samoin lauantain lyhyistä 200m vedoista ylös 800m ja takaisin alas 200m oli uutta. Siinä tuli 3'30''/K-vauhtia vedettyä kaikkiaan 5600m. Voi olla, että nämä kaksi sarjaa plus viime viikko tekivät sen, että sunnuntaina tehty PK-lenkki tuntui varsin mukavasti kulkevan.

Täysin uutta oli myös tiistain uintiharjoite. Yllättävän kova veto tuollainen 15*100m. Kaikkiaan siinäkin tuli vedettyä kovalla teholla noin 30min. Jokaisen 100m välissä oli 10 sekunnin tauko, joten jatkuvasti happoja tieten kroppaan kertyi lisää. Kyllä muutaman päivän yläkropassa tuntuikin.

Positiivista viikossa oli myöskin pyöräilyn aloittaminen. Tuskin olisin saanut sitä käyntiin, ellei tuo vasen pohje olisi alkanut oireileen. Siinäkin tuntuu, että tein oikean päätöksen, kun heti pidin muutaman päivän paussin juoksusta ja korvasin ne vähemmän pohjetta rasittavilla treeneillä. Kyllä tuollainen pyöräily korvaa hyvin PK-lenkkiä, sillä aerobista-kuntoa siinä saa harjoitettua siinä kuin juoksussakin. Toisaalta en kyllä tiedä kovin montaa yhtä tylsää harjoitetta kuin polkea Tacxia kylmässä varastossa.


Kuorman puolesta tämä kahden viikon jakso on ilmeisesti ollut varsin optimaalinen, yhtään enempää ei tiete olisi voinut tehdäkään. Viikolla 49 liikuntaa 14h ja viikolla 50 liikuttua tuli 13h. Kuormaa lisättiin tasaisesti ja jatkuvasti Ambitin näyttämä palautusvaje kasvoi. Nyt voi hyvillä mielin sitten viettää viikon palautellen. Ambitista muuten puuttuu molemmat uintiharjoitteet, joten kuormaa oli vähän enemmän kuin mitä kello näyttää.

Tuleva viikko #51


Tällä viikolla ajatuksena olisi 4-5 kertaa juoksua, 1 kerta uintia, pyöräilyä ja kahvakuulaa. Jos viitsisi keskiviikkona tehdä reippaalla vauhdilla (noin 5'00''/K) 13,5K, niin siinä olisi tämän viikon tehoharjoite. Tärkeintä on nyt saada lepoa, että jaksaa muutaman kovan viikon taas tämän jälkeen. 


maanantai 10. joulukuuta 2012

(290) Ultrailun filosofiaa II



Ultrajuoksusta löytyy oma eliittinsä, joka kisailee voitosta tai ennätyksistä, mutta suuri joukko osallistujista hakee jotain muuta, jotain sisäistä kokemusta, joka heijastuu sitten sisältä ulospäin. Mutta äärimmäisen hyvä kysymys on, että miksi myös tämä "ei-eliitti" -porukka asettaa tavoitteita ja haluaa parantaa omia ennätyksiään. Eikö ultrajuoksu ole tällöin samanlaista kuin esimerkiksi City-juoksut ja maratonit?

Omat pohteeni tuottivat tulokseksi kaksi vastausta, jotka pyrin yhdistämään yhdeksi.

Ensinnäkin, ultrajuoksun tärkeä piirre on omien rajojen löytyminen, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että raja haetaan ja se pyritään ylittämään. Tämän vuoksi yksi selkeimpiä tavoitteita on asettaa entisen ennätyksensä ylittäminen. Näin päästään sinne, missä ei ole aiemmin yksilö käynyt. Toki ultrassa tulee muunlaisiakin rajoja ylitettäväksi, erilaisia väsymyksen paikkoja tai muunlaisia vaivoja ja esteitä. Näitä on kuitenkin vaikea suunnitella etukäteen. Helpointa lienee asettaa tavoite korkeammalle kuin aikaisemmin kuin esimerkiksi päättää, että tällä kertaa lopetan energian imeyttämisen kuuden tunnin kohdalla. Osa ylitettävistä haasteista kun ovat itsensä tuottamia, mutteivät ole tahdosta riippuvaisia.

Edellisellä en tahdo väheksyä myöskään ns. fiilistelyä, joka muodostaa myöskin tärkeän osan ultrajuoksua. Kisaan lähteminen tavoitteena nauttia 6, 12 tai 24 tunnin hölkästä, on miellyttävä ajatus. Tällöin voi käpertyä itseensä ja antaa ajatusten ja fyysisen suorituksen virrata ajassa. Tunnehan on äärimmäisen nauttittava, kun huomaa kuinka oma ykseys on sellaisessa kunnossa, että pystyy liikkumaan pitkään ja vielä siitä nauttien.

Toiseksi, aikomus, tai intentionaalisuus kuten sitä myöskin kutsutaan, tulee esiin yhtenä keskeisenä piirteenä ultrajuoksua. Intentionaalisuus määritellään usealla eri tavalla, mutta itse käytän sitä tässä sellaisessa merkityksessä, että ihmisellä aikomus tehdä jotain tai tulla joksikin. Sidon myös yhteen intentionaalisuuden ja se reaalistisen toteuttamismahdollisuuden.  Ajattelemme perin usein kausaalisesti ja tekemisemme tässä hetkessä heijastavat aikomustamme parempaan tulevaisuudessa. Näin ollen usein tekojemme takana on aikoumus parantaa asioita tulevaisuudessa. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa ihminen tietoisesti ja täysin rinnoin heikentää omaa tilannettaan. Esimerkiksi tilanteessa, jota nykyään kutsutaan "down-shiftaamiseksi" ihminen tietoisesti valitsee kuluttavansa vähemmän, mutta tätä vastaan hän saa sisäisesti enemmän kuin mitä menettää ulkoisesti.

Merkille pantavaa nykyajassa on ihmisten jatkuva "aikomus" tehdä jotain. Tai oikeammin he puhuvat tekevänsä jotain. Olen pitkään itse pitänyt eräänlaisena mottona "Tee tai älä, mutta älä yritä." ja tälla haluan painottaa näkemystäni siitä, että tekemisen kautta osoitat aikomuksesi. Ostan myös ajatuksen siitä, että olet sitä mitä teet, et sitä mitä puhut. Emme pysty täysin muovaamaan itseämme pelkän puheen kautta. (Huom! en pidä itseäni relativistina tai konstruktivistina.) Mikäli puheemme menevät kovin ristiin tekemisiemme kautta huomaamme itsekin olevamme varsin kaukana siitä ideaalista, mitä kuvaamme puheellamme ja tällöin vaihtoehtonamme on joko muuttaa a) puhettamme (huom! en käytä termiä aikomus tässä, voimme muuttaa puheemme aikoumukseksi), b) tekojamme tai c) kehittää mieleemme vääristynyt kuva todellisuudesta, ts. rinnakkainen todellisuus. Tai jäähän vaihtoehdoksi myös d) jäädä paskanpuhujaksi.

Itse nykyään katson pikemminkin mitä ihmiset tekevät, kuin mitä he puhuvat. Puhetta riittää, mutta aitoja aikomuksia ei. Joskus tuntuu todella ärsyttävältä, kun huomaa jonkun vain heittävän muka-aikomuksia ilmaan, mutta huomaa niiden olevan vain kauniisti aseteltuja PowerPoint-kalvoja, joiden ainoa tarkoitus on hetkellisesti muokata ihmisten käsityksiä itselle edulliseen suuntaan. Kaikista ikävintä tässä on se seikka, että annamme tämän tapahtua itsellemme kerta toisensa jälkeen ilman, että opimme tästä mitään. Terminä tällaiselle "muka-aikomukselle" on ostaa hetkellinen ulospääsy itselle ikävästä tilanteesta; omanlaisensa egotrippi tieten tämäkin.

Mielenkiintoisen pohteen tähän tuo sellainen seikka, että kuinka käsitellä esimerkiksi keskeyttäminen tai tavoitteiden täyttämättä jääminen. Olen itse keskeyttänyt muutamaan otteeseen ja se on joka kerralla ollut erilainen tapahtuma. Ensimmäisen kerran keskeyttäminen tapahtui Kanadassa 80K kisassa. 30K kohdalla heitin pyyhkeen kehään. Tällöin perusteluna aikomukseni keskeyttämiselle oli keli. Sade ja nollan pinnassa oleva lämpötila ja pelkoni hypotermiasta saivat aikaiseksi päätöksen. Vieläkin olen sitä mieltä, että tämä oli ainoa oikea päätös tuossa tilanteessa. Ei ole jäänyt jossiteltavaa.

Toinen keskeyttäminen tapahtui Spartathlonissa 60K kohdalla, kun järjestäjät vetivät sivuun. Tällöin oloni oli hyvä, mutta vauhti oli hiipunut mateluksi. Lämpötila oli tuolloin 35 asteen pinnassa ja yksinkertaisesti kunto ei riittänyt juoksemaan vaadittavaa vauhtia. Tietyssä mielessä valinta ei ollut oma, mutta olisinhan tieten voinut yrittää juosta aiemmin nopeampaa. Ei vain onnistunut. Tästäkin jäi kovin vähän jossiteltavaa, en vain ollut tarpeeksi hyvässä kunnossa. Jossittelu tässa tapuksessa liittyy siihen, että olisinko kyenyt selviämään matkasta optimaalisissa oloissa? Tämä kysymys on merkityksellinen siinä suhteessa, että oliko aikomukseni realistinen, ts. oliko todellisuuden kuvani realistinen vai vääristynyt. Itse tietenkin haluan uskoa siihen, että maailmankuvani ei ole vääristynyt tässä kohdassa, mutta tähänhän ei koskaa voi saada vastausta tätä nimenomaista tapausta koskien. (Toisaalta uskon myös vahvasti, että maailmankuvastani löytyy myös vääristymiä, joita on korjattava. Tästä lisää ehkä joskus.)

Kolmas on tapahtunut vartimatkan triathlonissa, jossa muutaman sadan metrin uinnin jälkeen iski paniikkikohtaus ja minut nostettiin veneeseen. Vesi muodostaa elementtinä minulle suurimman haasteen johtuen heikosta uintitaidostani. Tiedän pääseväni maaliin triathlonissa matkalta kuin matkalta, kunhan vain selviän uintiosuudesta. Tässä kyseessä olevassa tapahtumassa vilpoinen merivesi ja pienen pieni aallokko saivat aikaiseksi sen, että menetin hermoni. Kolme viikkoa myöhemmin meni kuitenkin täysmatka, joten aikomus oli täysin realistinen.

Jokaisella kerralla, kun tavoite ei ole täyttynyt eli aikomus jäi aikomukseksi, olen läpikäynyt tilannetta siihen pisteeseen saakka, jotta olen tyydyttävällä tavalla pystynyt vastaamaan itselleni, että onko maailmankuvani tässä kohdin vääristynyt vai oliko päätös keskeyttää oikea.

Näistä rajojen kohtaamisesta ja aikomuksen toteuttamisesta päädyin sellaiseen ajatukseen, että ultrajuoksussa tärkeintä on kohdata oma maailmankuva ja pyrkiä selvittämään, kuinka oikea tai vääristynyt kuva meillä on itsestämme. Puskemalla kohti rajojamme löydämme aina sen kohdan, jota emme voi tällä kertaa ylittää. Mitä teemme silloin, kun olemme tuossa rajalla? Aikomuksillamme pystymme katsomaan, miten realistisia tavoitteemme ovat, pystymmekö ne saavuttamaan vai emmekö. Joku kirjoitti aikanaan, että ultrakestävyyslajien harrastajilla on sisäistä vahvuutta, jota ei nosteta itsearvoisesti esiin, mutta joka löytyy pinnan alta. Luulen tämän vahvuuden olevan sitä varmaa käsitystä omista kyvyistään, mutta myös nöyryyttä rajallisuutta kohtaan; rajat löytyvät meiltä jokaiselta. Vähänkään pidempään ultraa harrastanut ihminen löytää rajansa (kuolevaisuutensa?).

Kokemus tästä rajalla käynnistä tuo ultrajuoksuun sen suolan, sisällön ja haastavuuden. Realistisilla aikomuksillamme pystymme lähteä katsomaan, mitä teemme kohdatessamme tuon rajan. Pääsemmekö sinne, pystymmekö ylittämään sen, mitä teemme, kun se lipuu käsistämme?

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

(291) Viikko #49: Kova

Määräviikko tulla tupsahti. Palautuminen Joensuusta lienee nyt tehtynä, sillä määrää sai ihan kivasti tehtyä. Alla lista:

MA: AP - Kahvakuula, IP - 15,5K PK
TI: AP - 9,5K PK, IP -2,5 Uintia
KE: IP - 13,5K VK-lenkki! Suunnistajien kanssa mentiin.
TO: AP - Kahvakuula, IP - 13,5K PK
PE: IP - 18K PK
LA: IP - 12K 10*400m vetoja, 2,3K uintia
SU: 25K PK

Yhteensä 106K juoksua, 4,8K uintia ja 40 minuuttia kahvakuulaa. Movescountin mukaan viikolle tuli yhteensä 11 liikuntakertaa ja 14 liikuntatuntia.

Kaikkiaan tällainen liikkuminen tässä vaiheessa vetää suhteellisen pehmoiseksi miehen. Keskiviikkona oli pakko jättää suunniteltu pyöräily pois, samoin kuin perjantainakin; tarvitsi lepoa. Torstaikin meni nukkuessa treenien väli. Nyt sunnuntai-iltana Suunto näyttää 74h palautumisajaksi, joka tarkoittaa kolmea vuorokautta! Seuraavan kerran olisi siis palautuneena vasta keskiviikkona??? Otetaan varmuuden vuoksi seuraavat pari päivää kevyemmällä intensiteetillä.

Tyytyväinen olen kuitenkin, että tuollaisen määrän pystyi kasaamana, ja vieläpä sai viikon kovat juoksutreenit vedettyä tosi hyvin läpi. Varsinkin lauantain 10*400m vedot jäivät mieleen. Vauhtihan noissa vedoissa oli 3:30/km eli 400m otti aikaa 1:24. Ensimmäiset kaksi vedin tosin vähän hitaampaa. Hölkkävauhtiahan on saatava ylöspäin, sillä se on aivan liian hidas. Tällaisilla harjoitteilla kait se lähtee sitten nousuun. Toivottavasti.

Ensimmäiset 4 meni vähän jäykästi ja ilmeisesti lämmetessä, mutta vedot 5-9 meni hienosti ja tuntui vain helpottuvan loppua kohden. Viimeisen vedon aikana huomasi, että mitta alkaa tulemaan täyteen ja joutui jo pusertamaan.

Vähän harmittaa sunnuntain lenkin viimeiset 5 kilometriä, jonka aikana vasen pohje jumittui täysin. Teille oli kertynyt lunta ja olivat auraamattomia. Juoksu kävi kovasti pohkeille ja kotona joutui antamaan kylmää, että lähtee oikenemaan. Toivottavasti ei vaikuta ensi viikon treeneihin, ainakaan kovin pitkälle.

Aika rajoilla tässä tieten nyt mennään kunnon kestävyyden kanssa, joten ensi viikolle ei yhtään enempää määrää, vaan yritetään pitää se tässä. Jätetään pyöräilyn haaveilu seuraavaan treenisykliin. Ensi viikon kun jaksaisi mättää, niin tulisi sitten lepoviikko. Seuraavassa suunnitelmaa tulevalle viikolle:

Viikko #50: Kova

MA: kahvakuula, 10K palauttelua (kevyt päivä)
TI: 13K, Uinti (pidetään tämäkin kevyenä päivänä)
KE: 5* 1600m vetoja
TO: kahvakuula, 13K
PE: 18K
LA: 200m ja 400m vetoja, vähän haetaan vauhtia lisää, tunnin uinti palauttelua
SU: 25K

perjantai 7. joulukuuta 2012

(293) Määräviikko alkaa vaatia veroansa

Nyt on sitten ensimmäistä määräviikkoa Joensuun jälkeen tehty 5 päivää ja alkaa kyllä tuntumaankin. Kävin juuri heittämässä perjantain 18K. Aamupyöräily jäi pois kuten epäilinkin, vielä ei kunto riitä siihen. Kävin kuitenkin sen verra fiilistelemässä, että heitin pyörän kiinni Tacxiin.

Polarin Ambit näyttää johonkin perustuen palautumisajankin ja näyttää siltä, että jatkuvasti vain täyspalautuminen menee kauemmaksi ja kauemmaksi. Tällä hetkellä mittari näyttää 53 tuntia. En sitten tiedä miten tarkkaan nuo luvut pitää paikkaansa.

Eilen vedetty kahvakuula ja illalla heitetty kevyt 13,5K olivat suhteellisen raskaita. Kahvakuulan jälkeen aamulla menin suoraan päätä sänkyyn nukkumaan. Koko päivä menikin lepäillessä, että jaksoi sitten illalla heittää tuon lenkin. Tänä aamuna ei ollut puhettakaan liikkumisesta.

Vähän tuntuu siltä, että alkaa määrä vetämään juntturaan paikkoja. Niin kai on tarkoituskin. Huomenna pitäisi käydä heittämässä vetoja ja kevyt uinti päälle. Sunnuntaina jonkin sortin pitkis väliin 20-25K. Kyllä nuo vielä jaksaa, mutta ensi viikko alkaa epäilyttämään jo ihan tosissaan. Voi olla, että maanantaina täytyykin pitää lepopäivä, jotta jaksaa vetää loppuviikon samaan tahtiin kuin tämän.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

(295) VK-lenkki suunnistelijoiden kanssa

Viikon suunnitelluista treeneistä jäi tämän aamun pyöräily tekemättä. Olo oli niin väsynyt, että oli pakko jättää välistä. Onneksi päivän mittaan voimat palautuivat ja pääsin vetämään kunnon VK:n Kokkolan suunnistajien kanssa. Matkana oli 13,5K tuntiin. Kärki siihen vetikin, minä vedin 1:04. Puoleen väliin saakka pysyin jotakuinkin mukana, mutta sitten näkyivät vain kantapäät.

Oma vauhti oli 4:45/km ja keskisyke 180. Ei se pahalta tuntunut vaan hyvä VK-lenkki tuli. Tuollainen 183 syke kun oli lasissa, niin juoksu tuntui kohtuullisen mukavalta, siitä kun vähän kiristi niin 185:ssa piti hieman vetää, kovalta alkoi tuntumaan 187-188 kohdalla.

Kirpakka 13 asteen pakkanenkin piti lämmöt tarpeeksi alhaisena. (Ei ole vielä ollut Kreikan helteitä ikävä.) Vauhdin kanssa on vielä tekemistä, vauhtireserviä on saatava lisää, tuo kun vain on suhteellisen vaatimaton vauhti vielä.

Huomenna jatketaan lähes ohjelman mukaan. Tosin huomenna ei mennä uimaan vaan vasta lauantaina. Huomenna vedetään pyöräilyä tai kahvakuulaa aamuun (taitaa olla kahvakuula ja pyöräily jää sitten perjantaina kuitenkin tekemättä).

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

(298) Viikko ja kuukausiraportti

Lyhyesti tähän alkuun marraskuun luvut

  • 286K juoksua
  • 4,5K uintia
  • 2 kahvakuulaa

Yhteensä 33h liikuntaa.

Täytyy myöntää, että vähän alakanttiin, mutta kisa leikkasi tieten parhaimman terän ja viime kuun nielurisaleikkauksestakin piti vähän toipua. Toivottavasti saa nyt kunnon treenikuukauden alle, jotta ehtii jotain tehdä Espoon 24h juoksuakin varten.

Viime viikon liikuntana oli

  • 45K juoksua
  • 2,5K uintia
  • 2 kahvakuulaa
Yhteensä 6,5h liikuntaa. Torstai ja sunnuntai jäivät vapaapäiviksi. Keskiviikkoinen hieronta imaisi aika hyvin voimat ja ilmeisesti Joensuun palautuminen tarvitsi nuo pari lepopäivää. Positiivista kuitenkin, että uinti ja kahvakuula ovat lähteneet alkuun. Vielä kun saisi pyöräilyä mukaan, niin ensi kesänä voisikin tosissaan harkita muutamia triathlon-kisoja.

Ensi viikolla pitäisi olla määrällisesti sitten jo vähän kovempi viikko. Yritän ainakin ottaa useamman päivän aamuin illoin harjoituksen. Juoksu jos saisi tuollaiset 80K, pari uinti ja pari kahvakuulaa. Lisäksi yksi tai kaksi pyöräilyä olisi kova juttu. Varmoja liikuntoja ovat tiistain uintivuoro ja keskiviikon 13,5K VK-lenkki, joka tosin taitaa muuttua ehkä vain reippaaksi. Alustava suunnitelma, jota ajattelin lähteä vetämään näyttää seruaavalta

MA - AP: kahvakuula 20 min - IP: 13K juoksua
TI - AP: 10 K juoksua - IP: 2K uintia
KE - AP: 15K pyöräilyä - IP: 13,5 VK-lenkki
TO - AP: 1,5K uinti - IP: 10K juoksua
PE - AP: kahvakuula 20 min - IP 15K juoksua
LA - AP: 20K pyöräilyä - IP: 10K juoksua
SU - 20K juoksua

Yhteensä tuossa suunnitelmassa on 90K juoksua, 2 kahvakuulaa, 35K pyörää ja 3,5K uintia, kaikkiaan tuo tekisi liikuntaa 13,5h. Tosiasia kuitenkin kaksi tai kolme kertaa jää välistä, joten jos tuonne 10h paikkeille saisi liikuttua, niin oltaisiin jo vähän määräviikossa kiinni.



lauantai 1. joulukuuta 2012

(299) Juoksu maistuu taas

Eilinen 15,5K lenkki tuntui taas nautittavalta. Jalat suht OK, vaikka vasemmassa pohkeessa edelleenkin jokin ikijumi tuntuu olevan. Askel oli normaalin tuntuista ja viimeisen kahden viikon jälkeen tuntu välillä jopa lentävän :D. Vauhti jäi kuitenkin 5:55 min/km, joten ei se nyt kuitenkaan mitään hurjaa ollut. Tavoite oli kuitenkin olla PK-lenkki ja keskisyke oli 141 bpm.

Torstaina tuli kahvakuulailtua, mutta lenkki jäi välistä. Tälle viikolle uinti, kahvakuula ja 32K juoksua kasassa, joten kevyen puolelle vielä onneksi jää.


keskiviikko 28. marraskuuta 2012

(302) Kevyttä, kevyttä

Tänään aamulla oli hieronta. Paikat on edelleen jumissa ja varsinkin pohkeitten ja säärien seudulta löytyi ikävän tuntuisia paikkoja. Parempi tämä viikko vetää ihan kevyesti.

Kevyesti sitten kävin koiran kanssa hölkkäämässä 7K. Sykkeetkin jäivät 124:ään, muttei vauhtikaan häävi ollut. Pysähdeltiin kuselle (koira, en minä!) useampaan otteeseen. Sen verran tuntui kuitenkin auttaneen, että enää ei särkenyt vasenta jalkaa juostessa. Mukavaa huomata, että kuitenkin eteenpäin mennään jatkuvasti.

tiistai 27. marraskuuta 2012

(303) Harjoittelun suunnittelua kohti E24:sta

Viime viikon tekemiset jotakuinkin seuraavat

ma: lepo
ti: 1K Uinti ja kahvakuula 15 min
ke: 6K kävely/hölkkä
to: lepo
pe: 6K hölkkä/kävely
la: 10K hölkkä
su: 13,5K hölkkä

Yhteensä siis 36K hölkkäilyä ja tunnin verran muuta

Tällä viikolla jatketaan palauttelua ja jotain seuravaa olisi tiedossa

ma: 10K juoksua
ti:  1,5K uintia
ke: hieronta eli lepo
to: kahvakuula, 13K juoksu
pe: 10K juoksu
la: 13K juoksu, 1K uinti
su: 15K juoksu

Yhteensä: 60K juoksua ja 2h muuta. Kevyehkö viikko pitäisi malttaa pitää.

Tulevaa E24 varten on ryhmitys 2+1 eli kaksi kovaa ja yksi kevyt viikko. Pääpainon juoksun osalta yritän pitää vauhdissa, mutta sekaan ilman muuta on otettava pitempiä ryppäitä. Kuitenkin E24 jälkeen olisi ajatuksena keväällä saada hinattua tuota maraton ennätystä lähemmäksi kolmea tuntia.

Lisäksi pitää aloitella tuota pyöräilyä. Triathlon kisa tai pari olisi kiva harjoitusmielessä vetää kesällä läpi. Edelleen pidän ne kuitenkin harjoittelua tukevassa roolissa, sillä Sparta on kauden päätavoite.

Tarkempaa suunnittelua pitää vielä tämän lepoviikon aikana tehdä. Vähän tarkemmin miettiä määriä ja tehoja Espoota varten. Pitää kuitenkin vielä viikonloppuna katsoa millaisessa kunnossa on noin palautumismielessä ennenkuin uskaltaa tarkemmin miettiä määriä ja tehoja.

lauantai 24. marraskuuta 2012

(306) Palautuminen normaaliruotuun

Joensuusta on nyt viikko ja tämä viikko on käytetty täysin palautumiseen. Olen syönyt, juonut ja nukkunut. Vähänlaisesti olen harjoitellut, kerran vähäsen kahvakuulaa, pieni juoksu(kävely)lenkki ja uintia. Tänään lauantaina lähden sitten kokeilemaan hölkkäämistä lisää ja taidanpa käydä tuolla uintitreeneissä illemmalla.

Väsymystä on riittänyt, vaikka en ole tuntenut olevani "tosi" väsynyt. Henkinen väsymys on tieten ollut pahinta. On vain tuntenut itsensä varsin vetämättömäksi.

Palautuminen lähti suhteellisen hyvin käyntiin. Sunnuntaina huomasi, että lihaskivut alkaa vähenemään ja maanantaina oli jo tolkullinen olo jaloissa. Tiistaina pystyi jo kävelemään normaalisti ja torstaina ei kävellessä edes tuntunut mitään. Eilen perjantaina jätin vielä käymättä lenkillä.

Elimistöni reagoi kyllä siten, että pienen depiksen heittää päälle näköjään tuollaisen urakan jälkeen. Mieli matelee alavireisenä eteenpäin ja muutenkin elämä näyttää harmaalta. Tämä havainto on tieten aivan oikea, sillä onhan se elämä ja olotila varsin harmaata, kun vertaa oloon 10 tunnin hölkän jälkeen.

Olen huomannut, että lihakset kuntoutuu rääkistä viikossa, rakot ja muut fyysiset kolotukset kahdessa, mutta hermostolla menee 3-4 viikkoa palautua. Joten ainakin pari kolme viikkoa täytyy mennä maltillisesti, jos meinaa saada treenit kulkemaan säällisesti. Niitä aikoja odotellessa.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

(309) Ultrailun filosofiaa I

Silloin tällöin ajatus kääntyy miettimään vastausta kysymykseen: "Miksi juoksen ultria?" Eräs ystäväni varoitti hakemasta vastausta, sillä ajatteli minun lopettavan sinä päivänä ultrailun, kun löydän vastauksen. Siitäkin huolimatta, en ole pystynyt siirtämään kysymystä sivuun. Usko vastauksen olevan niin moniuloitteinen ja vaikea, etten pääse siitä koskaa selvyyteen.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun todellakin kirjoitan jotain aatoksistani koskien tätä kysymystä. Syy kirjoittamattomuuteen ei ole siinä, ettenkö olisi sitä miettinyt tarpeeksi, vaan siinä, etten ole vain tuntunut pääsevan asiasta minkäänlaiseen selvyyteen. Nyt asia on toisin!

Luin tuossa Merleau-Pontylta (M-P) juuri suomennettuja filosofisia tekstejä ja sieltä syntyi ajatuksen raakile, joka kenties pitkässä juoksussa (heh-heh, pun intended) saattaa jalostua paremmaksi. Paras tapa viedä ajatuksia eteenpäin on kirjata niistä jokin piste paperille, josta sitten voi työstää eteenpäin.

M-P on fenomenologinen filosofi ja ei usko mielen ja ruumiin olevan erillään toisistaan, vaan näkee ne ykseytenä. Tämä ajatus on mielestäni tullut varsin selkeästi ja hyvin esiin myös Gilbert Rylen kirjassa "The Concept of Mind".

M-P:n ajatuksesta havainnon ensisijaisuudesta sai minut miettimään kokemuksen ensisijaisuutta. Sillä sitä ultrajuoksu tarjoaa, täydellisen tien sisäänpäin kääntymiseen ja oman ykseyden kokonaisvaltaiseen kokemiseen. Olen itse koulutettu tutkija ja varmaan tästä syystä lähtökohtaisesti uskon vahvasti ajattelun ja päättelyn voimaan. Järkeistäminen ja selittäminen kuuluu voimakkaasti arkeeni. Ultrajuoksu tarjoaa täysin toisenlaisen lähestymistavan kokea ykseys. Juostuani 100 kilometriä tai enemmän ajattelu ja järkeistäminen siirtyvät täysin sivuun ja tilalle tulee ykseyden kokeminen omassa ruumissa/mielessä varsin kokonaisvaltaisesti.

On täysin erilaista pohtia omia asenteita, ja esimerkiksi eettisiä kantoja maailman tilaan, kuin kokea omassa itsessään täysin valtaansa ottava väsymys, lannistuminen ja ajatus luovuttamisesta. Ehkä me olemme täällä oppimassa itseämme/ykseyttämme ja silloin tällainen täysin sisäänpäin kääntynyt ajatus, joka vie kaiken kapasiteetin, vie sinut lähemmäksi tätä oman ykseyden kokemista.

Olen joka kerta ajatellut lähteissäni ultraamaan, että lähden taas oppimaan jotain itsestäni. Joka kerta tämä on toteutunut. Muutaman kerran onnistuneen juoksun merkeissä, muutaman kerran keskeytyksen ja epäonnistumisen merkeissä. Luulen alitajuntani jo alusta lähtien oivaltaneen tämän lajin syvimmän olemuksen, joka on juuri tuo sisäänpäin kääntynyt ykseyden haivaitseminen/kokeminen.


Tämä oli siis ajatus, joka syntyi Joensuun 12H jälkimainingeissa, kun lueskelin Merleau-Pontyn esseitä kirjasta "Maurice Merleyau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia" ja varsinkin esseetä "Havainnon ensisijaisuus ja sen filosofiset seuraukset".

Seuraava askel on kääntää tämä erittäin itsekäs näkemys jollakin tapaa koskemaan sitä, miten koemme/näemme maailman, mutta vielä en ole siellä saakka.

maanantai 19. marraskuuta 2012

(311) 100 kilometriä aikaan 9:50:48

Ensimmäinen askel kohti Spartaa otettu. Joensuun Night Runissa 100km väliaika 9:50:48, eli tällä saa Spartan juoksuun lisenssin. Joensuun juoksu meni suurin piirtein käsikirjoituksen mukaan. Sen verran juoksun aikan muutin suunnitelmia, että päätin tähdätä pikemminkin parempaan 100K aikaan kuin tähdätä mahdollisimman hyvään 12h matkaan. Tästä johtuen, kun sain 100K täyteen jouduin hieman puhaltamaan ja tankkaamaan, että pääsi taas juoksemaan. Tässä ajassa jalat pääsi vähän hapottumaan. Mutta kaiken kaikkiaan olen suhteellisen tyytyväinen myös 12h tulokseen, joka oli 115,664 km.

Taktiikkana oli juosta 8 kierrosta 15 minuuttiin ja tämä sisältää noin minuutin kävelytauon, jonka aikana syödään ja juodaan. Sain ylläpidettyä suhteellisen hyvin tasaisen vauhdin 100k saakka. 60 kilometrin jälkeen pohkeet alkoivat vähän huomauttamaan kramppaamisen mahdollisuuksista ja lisäsinkin juontia. Suoritin jokaisen 15 minuutin sisäll 7 minuutin kohdalla desin urkkajuoman juonnin. Tämä auttoikin jonkin verran. Kahden maratonin jälkeen, noin 85 kilometrin kohdalla alkoivat etusääret jumittuun tosissaan. Oli veikeä tunne, kun kaarteessa etusäären lihas jumittui täysin ja väänsi jalkapöytää vasemmassa jalassa ulospäin. Juoksin kaarteet kuin Aku Ankka. Tällöin oli pakko hieman tiputtaa vauhtia, sillä 10-15 sekunttia hitaammalla vauhdilla ilmiötä ei tullut. Pelkäsin tuossa vaiheessa, että kunnon kramppi saattaisi keskeyttää juoksun. Ensimmäinen maraton meni noin 4:04 ja toinen maraton 4:12.

100K jälkeen minulla meni noin 30-40 minuuttia aikaa, kun latasin energiavarastot uudelleen ja aloitin sitten uudelleen juoksun. Vauhdit eivät enää huikeiksi nousseet ja sykkeetkin alkoivat pysyä varsin maltillisina. Jos ensimmäinen 100k vedettiin sykkeellä 160-170, niin viimeiset 15K vedettiin sykkeellä 140-150. Loppukiri lopussa tuotti viimeiselle kierrokselle nopeimman ajan, joka oli 1:34,6 min.  Alla vähän graafia sykkeistä.






 Nyt voi lähteä suunnittelemaan tulevaa harjoittelu- ja kisakautta. Lähtökohtana on, että syyskuun viimeisenä viikonloppuna perjantain kello 7:00 seisotaan Akropolis-kukkulalla.


torstai 15. marraskuuta 2012

(315) Joensuuta odotellessa

Joensuun yöjuoksuun muutama yö aikaa. Kävin tänään täydentämässä hiilihydraattivarastoja. Matkaan lähdetään seuraavalla omalla evästyksellä:


  • Sponser energiageeli (19 kpl)
  • Ekströmin kiisseli (2dl * 14, makuina päärynä-omena ja mansikka)
  • Tropical Fruits, kuivattuja hedelmiä 500 kg
  • 2 tölkkiä Red Bullia
  • 6 patukkaa Dexal glukoosipastilleja (eri makuja)
  • Fast-urheilujuomaa (appelsiini)
  • Jaffa-keksipaketti
  • Domino-keksipaketti
  • Hillovoileipiä Nutellalla terästettynä
Noista kyllä kiloreita saa aivan tarpeeksi. Saa nähdä mitkä alkaa maistumaan sitten kisassa. Omien eväiden lisäksi järjestäjä tarjoaa reilusti lisää. Ainakin seuraavia on lupailtu:


Juomaa

  • Urheilujuoma: Sqeezy Energy Forti Drink
  • Sekamehu: Mehukatti tai vastaava
  • Limpparit: Colaa ja Jaffaa 
  • Vedet: Vishyä ja vesijohtovesi 
  • Kahvia ja teetä pyynnöstä

Muuta

  • banaania
  • rusinoita 
  • perunalastuja
  • suolakurkuja
  • suolakeksejä
  • kuivahedelmiä (niin kuin itsellänikin)
  • hedelmäkarkkeja (ehkä pitäisi vielä käydä hakemassa nallekarkkeja itsellekin...)


Lähtö tapahtuu siis lauantaina kello 20:00. Tuloksia voi seurata jostain päin nettiä, kiinnostuneiden kannattaa käydä vilaisemassa virallisia kotisivuja Joensuu Night Run.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

(319) Joensuun viimeistelyä

319 päivää seuraavaan Kreikan hölkkään ja vajaa viikko Joensuuhun, jossa pitäisi lunastaa "kisalisenssi" juoksemalla 100 km alle 10h 30min.

Kävin eilen 10.11.12 lauantaina tekemässä 5 * 1200 metrin vetoja 4 minuutin palautuksin paikallisen urheilutalon punttisalin matolla. Tarkoituksena oli vähän herkistellä lihaksia ja varmistaa hengityksen kulkemista Joensuun juoksua varten. Matolle menin vedot tekemään, sillä ei viitsinyt jäisille teille lähteä tekemään vauhtilipsuttelua.

Otin vedot kiihtyvävauhtisina, koska en osannut arvioida mikä nykyinen vauhtikyky on. Vetojen vauhdit menivät seuraavasti: 4:10/km (171 bpm), 4:00/km (182 bpm), 3:50/km (185 bpm), 3:40/km (189 bpm), 3:30/km (194 bpm). Olen tosi tyytyväinen vauhdista, jonka onnistuin saamaan. En usko, että olen koskaan juossut kilometriä niin nopeasti kuin tuossa viimeisessä vedossa tuli. Toki tämä on mattojuoksua, joka ainakin itselle tuntuu olevan kovastikin helpompaa kuin esim. radalla juokseminen.



Alkuperäinen tarkoitukseni oli vain herkistellä ja pysytellä lähäempänä neljän minuutin kilometrivauhtieja, mutta se tuntui matolla aivan liian helpolta vauhdilta. Ei antanut kunnon treenivastusta. Tämän vuoksi lähdin nostamaan vauhteja, ja tuo 3:40/km vauhti tuntui riittävältä, mutta silloin iski kilpailuvietti ja piti kokeilla tuota 3:30/km vauhtia. Sykkeistäkin huomaa, että ensimmäiset kaksi vetoa ovat menneet vielä suht maltillisin sykkein. Viimeisessä vedossa alkaa olemaan jo sykkeet kohdillaan. Kuitenkaan kunnon hapotusta ei ehdi vielä tuolla vauhdilla ja näillä sykkeillä kertymään. Tällä hetkellä koneiston jarruna toimii kaasujen liikkuminen kroppaa ja ulos. Muistaakseni radalla en ole koskaan pystynyt vetämään 1200 metriä loppuun 3:40/km vauhdilla.

Se oli viimeinen kova harjoitus ennen Joensuun Night Runia. Olen tässä yrittänyt arvuutella mitä vauhtia pitäisi lähteä pitämään kisaan. Päätarkoituksena on alittaa tuo 10:30h sadalla kilometrillä, eikä sekään ole mikään läpihuutojuttu. Aina tämän pituisissa kisoissa voi sattua mitä tahansa.

Haluna olisi juosta kunnon tulos sekä 100K että 12H matkoille. Laskeskelen, että realistiset mahdollisuudet 10h alitukselle sataselle on olemassa ja jos kaikki menisi nappiin, niin jopa 12h:lle voisi saada 120K. MacMillanilla on juoksuvauhti kalkulaattori, jolla pitäisi voida laskea joitain ennustevauhteja. Nämä tosin eivät tieten käy edes ennustajaeukon arvoistakaan, mutta jotain osviittaa ehkä kenties. Minulla on nyt kaksi kovaa lenkkiä tälle viikolle takana, joista ennustearvot puhuisivat 9:40h - 9:50h väliin.

Tällä hetkellä olen taipuvainen yrittämään pikemminkin tuota 12h tulosta ja pyrkimään 120K ylittämiseen, sillä sehän vaatisi myöskin 100K:lle 10h alitusta. Molemmat olisivat itselleni huipputuloksia, tulisipahan kaksi hyvää ennätystä samalla juoksulla.

Tänään taidankin käydä tekemässä helpohkon palauttelun, jotta harjoituksen teho pääsee uppoamaan lihaksistoon.

perjantai 9. marraskuuta 2012

(321) Testilenkki takana

Kävin tiistaina 7.11. juoksemassa 13,4 km testilenkin. Aikaa kului 1:02:29. Ei nyt järin kovaa, mutta ennustukseni oli 1:02-1:03, joten ennustus onnistui. Vauhtia voi vähän arvuutellakin, sillä maassa oli lunta, juoksin nastakengillä ja kolme täyspysähdystä tuli autojen takia.

Tämä testilenkki tulee toimimaan mittarina, kun vauhtia aletaan kehittämään. Aion juosta tämän noin kuukauden välein kevääseen saakka.

Joensuuta varten viimeistelyohjelma menee seuraavasti

pe 10.11. 13K PK-lenkki
la  vetoja 4*1200m, vauhtina 4:00/km
su PK 15K
ma - ke alle 10K lenkkejä alkuun PK ja lopussa muutama km vähän kovempaa.
to - pe lepoa.

Kisakalenteriakin pitää päivittää, koska löytyi tuo Stockholm Ultra, se kiinnostaa ehdottomasti, joten laitan sen tähän itselleni ylös. Lisäksi Averian maraton ei ainakaan tule olemaan ennätysyritys, sillä varmistin järjestäjältä ja reitillä on kuulemma runsaasti nousua ja laskua. Vielä pitää löytää keväälle maraton, jossa ennätystä haetaan.



17.-18.11.12 Joensuu Midnight Run 12h
23.-24.02.13 Espoo 24h
20.4.13 Averian Maraton, Vihti (epävarma)
10.5.13 Kuopio 6h
8.-9.6.13 Suomijuoksu, 100K, Perniö (jos vain olemme Suomessa)
4.8. Stockholm Ultra, 100K (harkinnassa)
27.-28.9.13 Spartathlon 2013

maanantai 5. marraskuuta 2012

(325 päivää jäljellä) Kisaraportti Spartathlon 2012 ja tuleva vuosi

Spartathlonista alkaa nyt olemaan kuukausi ja vihdoin pystyy asiasta jotain kirjoittamaan. Omaksi tulokseksi jäi keskeytys 60 kilometrin jälkeen. Raatobussi lisäsi satoaan korjaamalla minut väliaikapisteessä 17 pois jaloista.

Lyhyt kisaraporttini kuuluu seuraavasti. Ei ollut mitään ongelmia nesteytyksen tai energiansaannin kanssa. Kaikki meni kuten suunittelinkin. Noin litra nestettä tunnissa ja noin 300 kaloria. Kompastuskiveksi muodostui kunto. En jaksanut ylläpitää vaadittavaa hölkkänopeutta reilun 35 asteen helteessä.

Nyt, kun kisan aiheuttama pettymys alkaa hiljalleen väistyä, on jo päätetty osallistua seuraavaan Spartathloniin 2013. Kisahan pidetään syyskuun viimeisenä viikonloppuna, joten kisan pitäisi olla 27.-28.9.2013. Tätä kohden lähdetään treenaamaan.

Ensimmäisenä askeleena on uusia "kisalisenssi", joka kohdallani merkitsee 100 kilometrin juoksemista alle 10h 30 min. Tätä lähden kokeilemaan Joensuu Night Run 12h -kisaan, joka pidetään kahden viikon kuluttua. Kisa alkaa lauantaina 17.11. kello 20:00. Mukaan lähtee onneksi yksi kanssajuoksija Kokkolasta, joten ei tarvitse yksin ajella Joensuuhun ja takas.

Spartan jälkeen pystyin aloittamaan harjoittelun samoin tein ja saankin tähän Spartan ja Joensuun väliin ihan kunnollisen harjoituspätkän siitäkin huolimatta, että olen joutunut pitämään pitkähkön lepotauon nielurisojen poiston takia.

Tulevaa harjoittelua Joensuun jälkeen on jo lähdetty pohtimaan juoksua ymmärtävien ystävieni kanssa. Yksi asia, johon keskitymme nyt ensimmäisellä vuosipuoliskolla ennen Spartaa on vauhdin kehittäminen ja maraton ajan parantaminen. Aikoja ei nyt vielä uskalla tässä julkaista, mutta yli puolen tunnin parannusta nykyiseen surkeaan 3:48 ennätykseen lähdetään hakemaan.

Todennäköisesti vaihtelun vuoksi lähdetään Marius Bakkenin jalanjäljille ja lähdetään rakentamaan talven aikana juoksukuntoa lyhyempien matkojen kautta edeten aina pitemmille. Haittapuolena tässä on se, että vetoharjoittelu talvella on vähän hankalaa ja matolla niiden tekeminen on itselleni kovin vierasta. Toisaalta tuollainen peruskuntohölkkäily ei enää tuo tarpeellista harjoitusvastetta, joten jotain uutta on kehitettävä.

Tarkempi suunnitelma tosiaan tehdään vasta Joensuun jälkeen.

Ennen Joensuuta tällä viikolla vedetään muutama laatutreeni yhden vauhtikestävyyslenkin muodossa tiistaina ja otetaan sitten 1200 metrin vetoja torstai/perjantai akselilla. Sunnuntaina juostaan sitten vähän kisavauhtia reippaampi 15K. Ensi viikolla ma-ke lyhyitä teräviä hölkkiä ja to-pe lepoa ja ylensyönnin välttämistä.

Kisakalenteri näyttää tällä hetkellä seuraavalta:

17.-18.11.12 Joensuu Midnight Run 12h
23.-24.02.13 Espoo 24h
20.4.13 Averian Maraton, Vihti (täällä yritetään maratonennätystä)
10.5.13 Kuopio 6h
8.-9.6.13 Suomijuoksu, 100K, Perniö (jos vain olemme Suomessa)
27.-28.9.13 Spartathlon 2013

Päivitetään kisakalenteria sitä mukaan, kun muutoksia tulee.

maanantai 27. helmikuuta 2012

213 päivää jäljellä

Treenisykli taas takana ja lepoviikkoa aloitellaan. Spartaan valmistautuessa ajattelin aloittaa 2+1 viikon rytmityksellä siten, että 2 viikkoa kovaa ja 1 viikko kevyemmin. Yritän hiljalleen saada, että nuo 2 viikkoa olisivat yhtäjaksoista puurtamista. Tähän edelliseen sykliin tuli yksi lepopäivä jälkimmäisen viikon maanantaille.

Treenijakso oli kaikin puolin onnistunut. Juoksukilometrejä tuli 50K ja 60K viikoille ja punttitreenejä viisi. Puntissa nousi tavoitepainot ja nyt tulevalla jaksolla herkistellään sieltä maksimit esiin. Pitkäaikaisena tavoitteena on ollut saada voimanostosarjassa 400 kiloa ylös ja nyt tuntuu siltä, että sen saisi. Muutenkin treenijakso päättyi vahvasti ja kropassa tuntui vääntö riittävän loppuun saakka. Nyt pitää maltaa sitten levätä.

Tämän lepoviikon maanantai ja sunnuntai tulevat olemaan täyslepopäiviä, korkeintaan käyn kävelemässä koiran kanssa. Muutenkin punttia vähän kevyemmin ja juostaan vain noin 30-40K. Aloitellaan kuitenkin maksimivoiman herkistely.

maanantai 20. helmikuuta 2012

220 päivää jäljellä

Viime viikolla ilmoittautuminen sisään. Nyt suuresta haaveesta tehtiin jotain muuta kuin pelkkä haave. Spartathlon on 246 kilometriä pitkä juoksu, joka tulee suorittaa 36 tunnissa. Matkalle lähdetään Ateenan Akropolis-kukkulalta ja päädytään Spartaan. Välillä on 74 väliaikapistettä, joissa voi tankkailla.

Lähtijöistä noin 35% pääsee maaliin. Ensikertalaisilla prosentti on vieläkin surkeampi, jonka arvelen olevan 20% tai alle. Tästä tulee tämän blogin pääteema, eli kuinka voittaa todennäköisyys. Tällä hetkellä kuulutaan kunnon puolesta tuohon ensikertalaisten välille jäävien joukkoon eli 80%:iin. Tarkoituksena on siis läpikäydä ne toimenpiteet, joiden kautta pyrin siirtämään itseni tuosta 80% joukkiosta tuohon 20% joukkioon, joka pääsee 29.9.2012 kello 19:00 mennessä Spartaan Leonidaksen patsaalle.

Tämän verran on tällä hetkellä varmaa tietoa, jonka puitteissa tulee siis toimia. Spartathlon juoksu alkaa Akropolis-kukkulalta Ateenasta kello 7:00 perjantaina 28.9.2012. Tänne on siis ilmoittauduttu. Toinen varma asia on, että aikaa annetaan 36 tuntia, joten Spartaan on saavuttava 29.9.2012 kello 19:00 mennessä. Reitti on pituudeltaan 246 km. Jos juoksun historia kiinnostaa tarkemmin, niin tuolta Spartathlonin sivuilta pääsee englanniksi lueskelemaan lisää.