Ensimmäinen raskas viikko on puolessa ja näyttää ja tuntuu hyvältä. Keskiviikkona oli sitten pitkään aikaan ensimmäinen VK-lenkki, vedin lämppäreiden jälkeen 5K@4'30'' matolla. Tuntu kevyeltä meno. Muutenkin olen saanut pidettyä suunnitellun tahdin harjoittelussa.
Kokkola-lehteen tuli taas kolumni kirjoitettua, tällä kertaa oli vuorossa jälleen neljä viikko maraton-ohjelmaa. Löytyy täältä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokkola-lehti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokkola-lehti. Näytä kaikki tekstit
torstai 1. toukokuuta 2014
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
Kokkkola-lehteen juttu voimaharjoittelusta
Kirjoittelin kolumniini tällä kertaa voimaharjoittelusta ja lähinnä aloittelijalle.
Tässä linkki Ultramatkaaja
Tässä linkki Ultramatkaaja
lauantai 8. maaliskuuta 2014
Kokkola-lehti
Maraton-ohjelman kolmas neliviikkoisjakso tuli julkaistua tämän viikon Kokkola-lehdessä. Sinne pääsee linkistä:
http://ultramatkaaja.blogspot.fi/p/maraton-ohjelma.html
http://ultramatkaaja.blogspot.fi/p/maraton-ohjelma.html
keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Kokkola-lehti päivitys
Kirjoitin ristiin harjoittelusta, löytyy http://ultramatkaaja.blogspot.fi/ .
Viitaan kirjoituksessa seuraaviin tutkimuksiin:
Anderson, O. 1994. Do running and cycling provide reciprocal benefits, or is there a one-way street? Running Research News, Vol. 10(1), pp. 10-11.
Anderson, O. 1994. More evidence that runners can pedal their way to faster running race times. Running Research News, Vol. 10(5), pp. 10-11.
Viitaan kirjoituksessa seuraaviin tutkimuksiin:
Anderson, O. 1994. Do running and cycling provide reciprocal benefits, or is there a one-way street? Running Research News, Vol. 10(1), pp. 10-11.
Anderson, O. 1994. More evidence that runners can pedal their way to faster running race times. Running Research News, Vol. 10(5), pp. 10-11.
sunnuntai 2. helmikuuta 2014
Kokkola-lehti
Kokkola-lehteen on tullut säännöllisesti kirjoitettua, mutten ole päivittänyt tietoja nettiin. Tässä korjataan sitä tilannetta. Olen myös aloittanut kirjoittamaan maraton-ohjelmasta Kokkola-lehteen. Teen sille oman välilehden Kokkola-lehden juttujen blogiini http://ultramatkaaja.blogspot.fi/ , johon pääsee sen blogin ylävalikosta käsiksi. Alla linkit teksteihin
Ultramatkaaja
Maraton-ohjelma
Ultramatkaaja
Maraton-ohjelma
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Motivaatio
Heti alkuun maininta Kokkola-lehden kolumnista, tällä kertaa kirjoitin harjoittelun rytmittämisestä.
Päälimäisenä mielessä on kuitenkin, että mistä kummasta juoksumotivaatio kumpuaa? Jälleen vuosi on tullut siihen vaiheeseen, ettei oikein ole kuivaa tai märkää tai kylmää tai lämmintä. Kaikki on vähän niinkuin siitä väliltä. Syksyn muuttuminen talveksi tuntuu aina vähän ankealta. Jostain syystä tuulinen ja märkä nollan pinnassa oleva keli tuntuu huomattavasti kurjemmalta kuin esimerkiksi -15 asteen pakkaskeli.
Nyt torstaina kävin hölkkäilemässä 15K PK-lenkin ja alusta lähtien tuntui, ettei napannut niin sitten yhtään. Kolmen kilometrin jälkeen ajattelin jo ihan vakavissani harkitsemaan syitä lyhentä lenkki seitsemään tai kymmeneen kilometriin. En kuitenkaan tehnyt niin. Viimeiseksi asiaan vaikuttavaksi ajatukseksi tuli: "Jos annat tässä periksi, niin alat antamaan muussakin."
Sinänsä ihan loogista ajattelua, mutta miksi tuo motivoi. Mitä se muu siinä juoksussa oikein on?
Voisiko olla niin, että nuo muut ovat niitä tavoitteita, mitä mielessään on itelleen asettanut? Olen kyllä saavuttanut jo tällä harrastamisella enemmän kuin uskalsin edes toivoa, ja eikä itsekäkän, kun miettii nousua ylipainossa sohvan pohjalta, tahdo uskoa tapahtunutta todeksi. Ehkäpä siellä on edelleen se perussyy koko juoksu-uran aloittamiselle, eli paini entropiaa vastaan. Ikää alkaa hiljalleen kertymään ja sitä ei enää pysy kunnossa ilman harjoittelua. Ehkäpä tämä on painia väistämätöntä vastaan. Tiedän lopultakin häviäväni, mutta pyrin antamaan kelpo vastuksen.
Siltikin, vielä seitsemän vuoden varsin aktiivisen harjoittelun jälkeen, tuntuu kuin nälkää yhä olisi. Vasta nyt alkaa tuntumaan siltä, että alkaa oppimaan omasta kropasta jotakin, nyt alkaa tuntumaan siltä, että alkaa tunnistamaan mitkä harjoitukset milloinkin parhaiten sopii. Nyt tuntuu, kuin olisi vihdoinkin löytänyt oikeanlaisen rytmityksen harjoitteluun. Kaiken lisäksi nyt alkaa tuntumaan siltä, että todellisen harjoittelun voisi aloittaa.
Olen vakavissani miettinyt Spartathlonin jälkeen, että minun pitäisi ottaa itselleni valmentaja. Varsin pitkälle sitä pääsee ilmankin, mutta luulen, että olisin säästynyt viime kesän telakalta, jos minulla olisi ollut kunnon valmentaja. Nyt vain herää kysymys, että millainen valmentaja sen tulisi olla? Tietoa kestävyyslajien harjoittelusta tulisi olla, mutta ehkä pikemminkin kaipaan sivustakatsojaa, ihmistä, joka osaisi puuttua ylilyönteihin ja osaisi varoittaa oikeassa kohdassa, ettei menisi liian syvälle metsään.
En pidä juoksuharjoittelua kovinkaan vaikeana. Määrää ja vauhtia sopivasti sekoitettuna. Ultrajuoksussa, kun ei tapella niistä viimeisistä kymmenyksistä, niin ei sitä harjoittelussakaan voi kovin suuria virheitä tehdä, kunhan sitä on riittävästi. Ultrajuoksussa tulee eteen niin paljon muutakin, kuin pelkkä juokseminen. Kisan aikana täytyy vatstan ja pään pelata yhtä hyvin, tai paremminkin, kuin jalkojen. Jalkojen kanssa pärjää paljon pidempään, kun pää on kunnossa. Ja pää pysyy kunnossa, kun elimistössä riittää energiaa.
Pitkässä juoksusuorituksessa energiatasojen huolehtiminen taitaa kuitenkin olla se pohja, jolle tulokset rakennetaan. Tosin vuosikausia kestäneellä PK-junttauksella saa sellaisen kunnon, että ne jalat vievät pitkään ja varmasti, vaikkei sitä energiaa hirveästi saisikaan. Rasvaa kropassa riittää, ja tehokkaalla rasvanpoltolla pääsee pitkälle.
Päätä tieten harjoitellaan sitten koko ajan, varsinkin niillä v-mäisillä lenkeillä, kun ilman mitään näkyvää syytä tekisi vain mieli antaa periksi. Ehkäpäs se "muu" onkin vain tietoa siitä, että tosissaan harrastus loppuu siihen, kun ensiksi lyhentää sen lenkin puoleen ja joku toinen päivä jättää sen tekemättä.
Päälimäisenä mielessä on kuitenkin, että mistä kummasta juoksumotivaatio kumpuaa? Jälleen vuosi on tullut siihen vaiheeseen, ettei oikein ole kuivaa tai märkää tai kylmää tai lämmintä. Kaikki on vähän niinkuin siitä väliltä. Syksyn muuttuminen talveksi tuntuu aina vähän ankealta. Jostain syystä tuulinen ja märkä nollan pinnassa oleva keli tuntuu huomattavasti kurjemmalta kuin esimerkiksi -15 asteen pakkaskeli.
Nyt torstaina kävin hölkkäilemässä 15K PK-lenkin ja alusta lähtien tuntui, ettei napannut niin sitten yhtään. Kolmen kilometrin jälkeen ajattelin jo ihan vakavissani harkitsemaan syitä lyhentä lenkki seitsemään tai kymmeneen kilometriin. En kuitenkaan tehnyt niin. Viimeiseksi asiaan vaikuttavaksi ajatukseksi tuli: "Jos annat tässä periksi, niin alat antamaan muussakin."
Sinänsä ihan loogista ajattelua, mutta miksi tuo motivoi. Mitä se muu siinä juoksussa oikein on?
Voisiko olla niin, että nuo muut ovat niitä tavoitteita, mitä mielessään on itelleen asettanut? Olen kyllä saavuttanut jo tällä harrastamisella enemmän kuin uskalsin edes toivoa, ja eikä itsekäkän, kun miettii nousua ylipainossa sohvan pohjalta, tahdo uskoa tapahtunutta todeksi. Ehkäpä siellä on edelleen se perussyy koko juoksu-uran aloittamiselle, eli paini entropiaa vastaan. Ikää alkaa hiljalleen kertymään ja sitä ei enää pysy kunnossa ilman harjoittelua. Ehkäpä tämä on painia väistämätöntä vastaan. Tiedän lopultakin häviäväni, mutta pyrin antamaan kelpo vastuksen.
Siltikin, vielä seitsemän vuoden varsin aktiivisen harjoittelun jälkeen, tuntuu kuin nälkää yhä olisi. Vasta nyt alkaa tuntumaan siltä, että alkaa oppimaan omasta kropasta jotakin, nyt alkaa tuntumaan siltä, että alkaa tunnistamaan mitkä harjoitukset milloinkin parhaiten sopii. Nyt tuntuu, kuin olisi vihdoinkin löytänyt oikeanlaisen rytmityksen harjoitteluun. Kaiken lisäksi nyt alkaa tuntumaan siltä, että todellisen harjoittelun voisi aloittaa.
Olen vakavissani miettinyt Spartathlonin jälkeen, että minun pitäisi ottaa itselleni valmentaja. Varsin pitkälle sitä pääsee ilmankin, mutta luulen, että olisin säästynyt viime kesän telakalta, jos minulla olisi ollut kunnon valmentaja. Nyt vain herää kysymys, että millainen valmentaja sen tulisi olla? Tietoa kestävyyslajien harjoittelusta tulisi olla, mutta ehkä pikemminkin kaipaan sivustakatsojaa, ihmistä, joka osaisi puuttua ylilyönteihin ja osaisi varoittaa oikeassa kohdassa, ettei menisi liian syvälle metsään.
En pidä juoksuharjoittelua kovinkaan vaikeana. Määrää ja vauhtia sopivasti sekoitettuna. Ultrajuoksussa, kun ei tapella niistä viimeisistä kymmenyksistä, niin ei sitä harjoittelussakaan voi kovin suuria virheitä tehdä, kunhan sitä on riittävästi. Ultrajuoksussa tulee eteen niin paljon muutakin, kuin pelkkä juokseminen. Kisan aikana täytyy vatstan ja pään pelata yhtä hyvin, tai paremminkin, kuin jalkojen. Jalkojen kanssa pärjää paljon pidempään, kun pää on kunnossa. Ja pää pysyy kunnossa, kun elimistössä riittää energiaa.
Pitkässä juoksusuorituksessa energiatasojen huolehtiminen taitaa kuitenkin olla se pohja, jolle tulokset rakennetaan. Tosin vuosikausia kestäneellä PK-junttauksella saa sellaisen kunnon, että ne jalat vievät pitkään ja varmasti, vaikkei sitä energiaa hirveästi saisikaan. Rasvaa kropassa riittää, ja tehokkaalla rasvanpoltolla pääsee pitkälle.
Päätä tieten harjoitellaan sitten koko ajan, varsinkin niillä v-mäisillä lenkeillä, kun ilman mitään näkyvää syytä tekisi vain mieli antaa periksi. Ehkäpäs se "muu" onkin vain tietoa siitä, että tosissaan harrastus loppuu siihen, kun ensiksi lyhentää sen lenkin puoleen ja joku toinen päivä jättää sen tekemättä.
torstai 14. marraskuuta 2013
Kolumneja Kokkola-lehdessä ja viikkojen 44 ja 45 harjoittelusta
Näköjään hieman tahti hiipunut kirjoittamisen kanssa, ja olen unohtanut laittaa myös näitä Kokkola-lehden kolumneja. Syy hiipumiseen on työkiireissä, mutta parannan heti tapani, kunhan kiireet hellittävät. Jostakin on nipistettävä ja tämä blogin pitäminen on vielä tällä hetkellä harjoittelun takana.
Viikolla 44 tuli harjoitustunteja 5 ja juoksukilometrejä 29K.
Viikolla 45 tuli harjoitustunteja 5,5 ja juoksukilometrejä 36K.
Rauta nousee ihan OK ja hermotus paranee. Tuloksiakin alkaa hiljalleen tulemaan, eli enemmän nousee tänään kuin muutama viikko sitten. Eilen oli ns. käsipäivä eli tein penkin ja punnerrukset. Penkissä 67,5 nousi 8 kertaa ja punnertaen 30 nousi 7 kertaa. Eli jos jonkin kaavan mukaan laskeskelee, niin penkkimaksimi olisi nyt noin 85 kg.
Olen kirjoittanut kaksi kolumnia, joita en ole vielä julkaissut. Tässä linkki sinne
http://ultramatkaaja.blogspot.fi/
Kolumnit ovat aiheista:
Viikolla 44 tuli harjoitustunteja 5 ja juoksukilometrejä 29K.
Viikolla 45 tuli harjoitustunteja 5,5 ja juoksukilometrejä 36K.
Rauta nousee ihan OK ja hermotus paranee. Tuloksiakin alkaa hiljalleen tulemaan, eli enemmän nousee tänään kuin muutama viikko sitten. Eilen oli ns. käsipäivä eli tein penkin ja punnerrukset. Penkissä 67,5 nousi 8 kertaa ja punnertaen 30 nousi 7 kertaa. Eli jos jonkin kaavan mukaan laskeskelee, niin penkkimaksimi olisi nyt noin 85 kg.
Olen kirjoittanut kaksi kolumnia, joita en ole vielä julkaissut. Tässä linkki sinne
http://ultramatkaaja.blogspot.fi/
Kolumnit ovat aiheista:
- Ylimenokausi
- Harjoittelun suunnittelu
Tarkoituksena on tuosta harjoittelun suunnittelusta kirjoittaa ainakin yksi kolumni lisää.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Kokkola-lehti ja palautuminen
Taas tuli kirjoitettua kolumni Kokkola-lehteen. Ei varmaan ole yllätys, että tällä kertaa aihe liittyi palautumiseen. Juttu löytyy TÄÄLTÄ.
Palautuminen on hyvässä vauhdissa. Lihaksisto tuntuu kivuttomalta, mutta myös voimattomalta. Vasen pakara alkaa antamaan hiljalleen periksi ja luulisin sen olevan viikon loppuun mennessä kivuton.
Lihaksisto tuntuu edelleenkin kuitenkin väsyneeltä ja juoksuaskeleet ovat jäykkiä. Kyllä taitaa tulla tosiaan se kuukauden juoksematon pätkä tähän paikkaan. Lisäksi kevyt liikunta tosiaan pidetäänä kevyenä ja ennenkaikkea lyhyenä.
Spartathlon näyttää olevan sen verran kova koitos, että paljon veroa elimistöltä se vaatii!
Täytyy jakaa myös teidän lukijoiden kanssa vanha vuodelta 1979 oleva video Lydiardin harjoittelumenetelmästä ja hänen valmennettavistaan. Ei siinä hirveästi Lydiardin menetelmiin perehdytä, mutta kivaa historian havinaa juoksuharjoittelusta.
Video löytyy TÄÄLTÄ.
Palautuminen on hyvässä vauhdissa. Lihaksisto tuntuu kivuttomalta, mutta myös voimattomalta. Vasen pakara alkaa antamaan hiljalleen periksi ja luulisin sen olevan viikon loppuun mennessä kivuton.
Lihaksisto tuntuu edelleenkin kuitenkin väsyneeltä ja juoksuaskeleet ovat jäykkiä. Kyllä taitaa tulla tosiaan se kuukauden juoksematon pätkä tähän paikkaan. Lisäksi kevyt liikunta tosiaan pidetäänä kevyenä ja ennenkaikkea lyhyenä.
Spartathlon näyttää olevan sen verran kova koitos, että paljon veroa elimistöltä se vaatii!
Täytyy jakaa myös teidän lukijoiden kanssa vanha vuodelta 1979 oleva video Lydiardin harjoittelumenetelmästä ja hänen valmennettavistaan. Ei siinä hirveästi Lydiardin menetelmiin perehdytä, mutta kivaa historian havinaa juoksuharjoittelusta.
Video löytyy TÄÄLTÄ.
torstai 10. lokakuuta 2013
Kolumni Kokkola-lehdessä 40/2013
Kirjoittelin vesijuoksusta jutun Kokkola-lehteen. Juttu löytyy Ultramatkaaja-blogistani.
torstai 26. syyskuuta 2013
(1) Spartathlon
Tätä kirjoittaessa lähtöön on aikaa 16 tuntia. Itse kisasta ja sen historiasta kirjoitin tarkemmin Kokkola-lehteen ja se löytyy tuosta toisesta blogistani Ultramatkaaja.
Spartathlonin kisaseuranta löytyy tästä osoitteesta http://www.spartathlon.gr/participants.html. Kisanumeroni on 67. Live dataa check pointeilla: 22, 35, 47, 52, 60, 69 ja maalissa 75. Oma arvioni saapumisistani noille check pointeille on, jos vain saa edettyä (aivan raatobussin edellä) seuraava:
Check pointtien jälkeen oleva aika on aika mikä juoksijoille on annettu. Taktiikka siis on mennä Hellas Caaniin 30 min ennen bussia, joten yritän juosta tuon pätkän 9:00 tuntiin ja tämän jälkeen saada noin tunti eroa raatobussiin CP35:lle mennessä. Tämä yritetään pitää mahdollisimman pitkään.
Kaikki mahdollinen on tehty tai jätetty tekemättä. Tämä päivä on mennnyt lähinna drop bageja viimeistellessä, muttei niissä nyt hirveästi töitä ole ollut.
Tiiviistä elämistähän tämä "Spartalainen" elo täällä on. Meidät majoitetaan neljä juoksijaa yhteen huoneeseen ja kuten kuvasta voi nähdä, niin varsin tiivistä elämistä tämä on.
Päivällä tuli käytyä Glyfadan kylän markkinoilla.
Nyt aikaa kulutetaan vain iltaa odotellen ja leväten. Jalka tulee olemaan täysi arvoitus ja jouduin käymään hierojalla vielä maanantaina yrittämässä avata aikamoisia jumeja oikeasta pohkeesta. Juoksua ei ole otettu sitten sunnuntain, joten saapa nähdä.
Kaikesta huolimatta täällä on hienoa olla, ja hienoa on päästä starttaamaan Akropolikselta Kunhan edes Hellas Caaniin...
Spartathlonin kisaseuranta löytyy tästä osoitteesta http://www.spartathlon.gr/participants.html. Kisanumeroni on 67. Live dataa check pointeilla: 22, 35, 47, 52, 60, 69 ja maalissa 75. Oma arvioni saapumisistani noille check pointeille on, jos vain saa edettyä (aivan raatobussin edellä) seuraava:
- CP 22: Hellas Caan, 9:30h juoksua, paikalla kello 16:00
- CP 35: Ancient Nemea, 16:00h juoksua, paikalla kello 22:00
- CP 47: Mountain base, 22:10h juoksua, paikalla lauantaina kello 4:10
- CP 52: Nestani, 24:30h juoksua, paikalla lauantaina kello 6:30
- CP 60: Alea Tegea, 28:10h juoksua, paikalla lauantaina kello 10:10
- CP 69: Modern House, 33:00h juoksua, paikalla lauantaina kello 16:00
- CP 75: Sparta, 36:00h juoksua, paikalla lauantaina kello 18:30
Check pointtien jälkeen oleva aika on aika mikä juoksijoille on annettu. Taktiikka siis on mennä Hellas Caaniin 30 min ennen bussia, joten yritän juosta tuon pätkän 9:00 tuntiin ja tämän jälkeen saada noin tunti eroa raatobussiin CP35:lle mennessä. Tämä yritetään pitää mahdollisimman pitkään.
 |
| Juoksuhousuissa numerolappu edessä ja vyölaukussa takana. |
Kaikki mahdollinen on tehty tai jätetty tekemättä. Tämä päivä on mennnyt lähinna drop bageja viimeistellessä, muttei niissä nyt hirveästi töitä ole ollut.
Tiiviistä elämistähän tämä "Spartalainen" elo täällä on. Meidät majoitetaan neljä juoksijaa yhteen huoneeseen ja kuten kuvasta voi nähdä, niin varsin tiivistä elämistä tämä on.
 |
| Sängyt ovat vieri vieressä ja kamat eivät oikein mahdu minnekkään. |
Päivällä tuli käytyä Glyfadan kylän markkinoilla.
 |
| Glyfadan markkinat. Vihkiytynyt voi tunnistaa Timin, Jolkun ja Jukin. |
Nyt aikaa kulutetaan vain iltaa odotellen ja leväten. Jalka tulee olemaan täysi arvoitus ja jouduin käymään hierojalla vielä maanantaina yrittämässä avata aikamoisia jumeja oikeasta pohkeesta. Juoksua ei ole otettu sitten sunnuntain, joten saapa nähdä.
Kaikesta huolimatta täällä on hienoa olla, ja hienoa on päästä starttaamaan Akropolikselta Kunhan edes Hellas Caaniin...
perjantai 6. syyskuuta 2013
(20) Kokkola-lehti
Jälleen tällä viikolla kirjoittelin Kokkola-lehteen kolumnin. Aiheena oli, yllätys, yllätys, telakka. Alla linkki juttuun.
Telakalla
Telakalla
maanantai 26. elokuuta 2013
(32) Viikko #34: Kuntoutumista
(Heti alkuun huomautus: Kokkola-lehdessä oli juttu, tällä kertaa harjoittelun jaksottamisesta. Teksti on täällä.)
Ei lähtenyt juoksu toimimaan, joten ei hirveästi viitsinyt täälläkään purkautua. Viikon saldoksi jäi liikuntaa 9h15min (pyöräily 2:55, kävely 4:00, vesijuoksu 2:00, kahvakuula 20 min). Lihashuoltoa tuli tehtyä 2h30min, joista venyttelyä 1:30 ja hieronta 1h. Kaikkiaan siis ruumiinkulttuuria tuli harrastettua 11h45min. Kuntoutuvalle potilaalle ihan OK, mutta ei oikein juosta voinut.
Viikon kuluessa kyllä huomasi, että kivut säären tietämillä vähenevät ja ihan kevyt hölkkä ei juurikaan sattunut. Kuitenkin, kun intouduin muutamia hölkkäaskelia kävelyn lomassa ottamaan, niin sääri siitä ärtyi lisää.
Kipu tuntuu nyt paikallistuvan säären ulkosyrjälle ja tuntuisi olevan sellaista ärsyttävää jomotuksen tyyppistä kipua. Kipu tuntuu lihaksessa, mikä tieten on positiivinen uutinen. Käsitykseni mukaan pehmytkudos kuntoutuu kuitenkin. Kävellessä, pyöräillessä tai portaita kiivetessä kipua ei tunnu, mutta juoksuaskeleen isku ja varsinkin ponnistusvaihe ärsyttävät säären ulkosyrjää.
Tällä viikolla jatketaan juoksuttomalla linjalla, käydään hierojalla ja käyn myös fysioterapeutilla.
Tulevan viikon #35 ohjelma
Ei lähtenyt juoksu toimimaan, joten ei hirveästi viitsinyt täälläkään purkautua. Viikon saldoksi jäi liikuntaa 9h15min (pyöräily 2:55, kävely 4:00, vesijuoksu 2:00, kahvakuula 20 min). Lihashuoltoa tuli tehtyä 2h30min, joista venyttelyä 1:30 ja hieronta 1h. Kaikkiaan siis ruumiinkulttuuria tuli harrastettua 11h45min. Kuntoutuvalle potilaalle ihan OK, mutta ei oikein juosta voinut.
Viikon kuluessa kyllä huomasi, että kivut säären tietämillä vähenevät ja ihan kevyt hölkkä ei juurikaan sattunut. Kuitenkin, kun intouduin muutamia hölkkäaskelia kävelyn lomassa ottamaan, niin sääri siitä ärtyi lisää.
Kipu tuntuu nyt paikallistuvan säären ulkosyrjälle ja tuntuisi olevan sellaista ärsyttävää jomotuksen tyyppistä kipua. Kipu tuntuu lihaksessa, mikä tieten on positiivinen uutinen. Käsitykseni mukaan pehmytkudos kuntoutuu kuitenkin. Kävellessä, pyöräillessä tai portaita kiivetessä kipua ei tunnu, mutta juoksuaskeleen isku ja varsinkin ponnistusvaihe ärsyttävät säären ulkosyrjää.
Tällä viikolla jatketaan juoksuttomalla linjalla, käydään hierojalla ja käyn myös fysioterapeutilla.
Tulevan viikon #35 ohjelma
- Fysioterapeutti & hieronta 1:15h
- vesijuoksu 2h, kahvakuula, venyttely
- vesijuoksu 1h, pyöräilyä 1h, venyttely
- vesijuoksu 2h, kahvakuula, venyttely
- pyöräily, kahvakuula, venyttely
- vesijuoksu 1h, pyöräily 2h, venyttely
- vesijuoksu 2h, venyttely
Noin 12h liikuntamäärää lähden hakemaan ja lihashuoltoon yritetään sijoittaa noin 3h.
maanantai 12. elokuuta 2013
torstai 25. heinäkuuta 2013
(63) Juttu Kokkola-lehdessä
Taas tuli uusi kolumni ulos Kokkola-lehdessä. Tällä kertaa Joroisten innoittamana kirjoittelin triathlonista.
Juttu löytyy täältä.
Juttu löytyy täältä.
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
(78) Kolumneja Kokkola-lehdessä
Euroopan turneen aikana ehdittiin julkaista yksi teksti, jota en ole linkittänyt, ja tänään tuli ulos uusin kirjoitus.
Tekstit löytyvät täältä: Ultramatkaaja
Alla vielä linkit molempiin.
Tekstit löytyvät täältä: Ultramatkaaja
Alla vielä linkit molempiin.
- Vko 26: Pitkät lenkit
- Vko 28: Harjoittelusykkeet
perjantai 14. kesäkuuta 2013
(104) Kokkola-lehdessä uusi juttu
Kokkola-lehdessä julkaistiin toinen kolumnini. Aiheena tällä kertaa erittäin tärkeä kävelytauot. Juttuun pääsee tästä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)