Viikot 37 ja 38

Ei ihan viimeistely sujunut toiveiden mukaan viikolle 37 kertyi 7,5h liikuntaa ja tälle viikolle vähän vähemmän tulee toteutumaan, ehkä noin 6h. Kovat harjoitukset ovat jääneet pois lähes kokonaan. Syynä on ollut nilkka. Viime viikon sunnuntaina jouduin oikein nilkuttamaan kävellessäkin ja pidin kolme täysin liikkumatonta päivää su-ti. Torstaina kävin sitten fyssärillä ja siitäkin tuli viiva päivämerkinnäksi.

Nilkasta löytyi nilkkalukkoa ja fyssarin analyysin mukaan jalkapohjan lihakset ovat päässeet vähän veltostumaan. Itsehän vaihdoin NB880:set pois, koska epäilen vahvasti, että versiossa 3 on lesti muuttunut. Tuntuu painavan jalan ulkosyrjään. Uusiksi työkaluiksi on nyt ehdolla Saucounyt, joilla olen ehtinyt muutaman satasen hölkätä.

Uudet työkalut 

Fyssarin mielestä syy on voinut olla kengät ja lestin vaihto, mutteihän näistä kukaan voi varmuudella mitään sanoa. Fyssrilta sain pienen pehmeän pallon ja ohjeet jalkapohjan lihasten aktivoinnille. Nyt kuitenkin muutamassaa päivässä kuntoutumista on tapahtunut enemmän kuin viimeisen kolmen kuukauden aikana..

Murheenkryyni ja pehmyt pallo.

Kyllä olen kironnut omaa tyhmyyttäni. Kun jotain vikaa löytyy, niin aina on läpikäytävät seuraavat seikat:

• Onko harjoittelussa ollut muutoksia? (Ei.)
• Onko tekniikassa ollut muutoksia? (Ei.)
• Onko varusteissa ollut muutoksia? (On. Uudet versio käyttämästäni kengästä!)

Samoin heinäkuussa olisi heti pitänyt käydä fyssärillä. Aina näköjään pitää käydä kaikki neljä noita-tohtoria läpi,  kun jotain vikaa on, eli: lääkäri, fyssari, hieroja ja jäsenkorjaaja. Koskan ei voi tietää, kuka sen vian oikein paikallistaa ja parhaat hoito-ohjeet antaa. 

Viime vuonnahan ennen Spartathlonia jalka ei kestänyt juoksuaskeleita moneen viikkoon elokuussa -- syyskuun alkussa. Kuvattiin röntgenillä ja magneetilla ja lopulta hieroja pakallisti, että siellähän on penikkatauti pohkeen takaosissa. WIDDU! Tänä vuonna valmistautumisen kanssa taas ollut yhtä takkuamista tuon nilkan takia. 

Onneksi vika on paikallistettu ja etenee. Lisäksi mukava tietää, ettei Spartathlonin juoksu saa sitä rikki, vaikka vähän nyt ehkä voikin matkan varrella vielä sattua.  

Nyt voi alkaa sitten tarkemmin suunnittelemaan Spartan aikatauluja ja eväitä. Siihen on varattu tämä viikonloppu. Kurjasti menneen valmistautumisen takia ei pysty kyllä lähteä muuta suunnittelemaan kuin yrittää varmistaa läpipääsy; ei siis tule olemaan aikatavoitetta.

Viikko #52 Hienosti alkanut viikko päättyi ikävästi

Harjoitukset lähtivät suunnitellusti kulkemaan ja perjantain jälkeen olin tehnyt mitä pitikin, oli tulossa erinomaisen hyvä harjoitteluviikko. Lauantaina päivällä puita hakiessani kurotin muutamaa kalikkaa varaston lattialta, kun tuntui, että jalat lähtevät alta. Iski kunnon noidannuoli.

Ei auttanut kuin hitaasti yrittää päästä varaston lattialta seisoma-asentoon ja nilkuttaa sisälle. Heti naamariin relaksanttia ja 800 mg buranaa. Siinä se lauantaipäivä menikin selkäkipua sietäessä. Vuorotellen parasetamolia ja ibuprofeenia, jottei olo heikene.

Yritin olla madollisimman paljon pystyasennossa ja kävellä hissutella, jottei selkä jämähdä. Katselin seisaaltaan painoa jalalta toiselle vaihdelen Breaking Badin neljännen tuotantokauden jaksoja. Illalla vielä yksi relaksantti ja sitten koisimaan.

Sunnuntaiaamuna oli ilo korkeimmillaan, kun kipu oli laantumassa. Taisinkin selvitä tästä säikähdyksellä. Koko sunnuntaipäivän jatkoin buranan ottamista, mutta pienempinä annoksina. Kipu ei lähtenyt yltymään, vaan päinvastoin se laantui. Illalla tokaisinkin vaimolle, että taisin selvitä säikähdyksellä.

Tänään maanantainna voin todeta, että selkä on edelleen hieman kipeä, mutta pystyn kuromaan core-lihaksilla sen verran, että voin kumartuakin jo. Kävin tuossa heittämässä 45 minuutin pyörälenkin varastossa ja olo oikeastaan vain parani.

Tämän siitä saa tieten, kun unohtaa lihashuollon; heti rankaistaan.

Viime viikolla liikuntaa yhteensä lähes 8h viiteen päivään, josta juoksua 43,5K.

Tällä viikolla yritetään saada kasaan noin 10h liikuntaa ja 60-70K juoksua.

(6) Kuusi yötä Spartathloniin

Viikko on mennyt juoksullisesti hyvin, torstaihin mennessä kahdeksan juoksupäivää putkeen ja torstaina tuli juostuakin jo 20K yhteensä, kahtena lenkkinä tosin. Perjantain lepuuttelin jalkaa, koska aamulla tuntui lihakset kovilta ja kipeiltä. Hiljalleen paranee ja kyllä siitä vielä jalka tulee. Torstain iltalenkillä alkoi olemaan juoksu mukavan tuntuista ja vauhdit ja sykkeet olivat sentään hehtaariluvulla. Toivo elää!

Ymmärrettävästikin en ole hirveästi ehtinyt paneutumaan itse kisan suunnitteluun, mutta aika pitkälti viime vuoden suunnitelmilla mennään. Ei ole kokemusta niitä paraantaak. Juomat jätän suosiolla pois kuitenkin drop bageistä. Viime vuonna olin ottanut esim. Gainomaxia mukaan. Lämmintä ja jotain maitopohjaista juomaa ei kyllä voi ihminen juoda. Eikä juomat ole normaalistikaan tuottaneet ongelmia, joten menen järjestäjien juomilla.

Pääosin ajattelin yrittää mennä geelien varassa, joten varaan viisi geeliä per kaksi tuntia. Tämähän on valtava läjäytys geelejä, mutta ne ovat toimineet hyvin. Tiedän kisan keskivaiheilla käyvän niin, ettei geelit uppoa, mutta koska tarkkaa ajoitusta ei voi laittaa, niin varaan koko ajalle tasaisesti geelejä. Täytyy ehkä vielä vähän hioa kuitenkin tätä ajatusta, sillä viisi geeliä per kaksi tuntia tekee yhteensä 90 geeliä.

Jotain patukoita ajattelin myös syöttää itselleni tasaisin väliajoin. Suffeli ja Pätkis ovat hyviä, mutta lämmön takia niitä ei kannata ottaa. Taidanpa päätyä johonkin lakritsaiseen taikka siiten marmelaadiin (todennäköisesti kumpaankin).

Varustuksia olen hionut sen verran, että tällä kertaa otan mukaan käsipidikkeen juomapullolle ja pidän vyötäröllä vain erittäin kevyen juoksuvyön, jossa on suolat, käsipyyhepaperit yms. pikkutavara. Wigglestä tilasin oikein INNOVon "hellelippiksen", jossa on sellainen takaläppä suojaamaan niskaa auringolta.

Muuten varustus on normaali juoksuvarustus, jalassa NB 880, Sidosteen juoksusukat Prismasta, Asicsin juoksuhousut ja tekninen juoksupaita mallia "Stockhlom Maraton -08, harjoittelu". Taitaa tällä hetkellä olla ainoa valkoinen juoksupaita minulla.

Tämän hetkinen suunnitelma, jotakuinkin siis seuraava:

• Lähdössä mukana juoksuvyö, jossa suolat, käsipyyhkeitä, geelejä, aurinkorasva ja valkovaseliinia. Kädessä juomapuollo pidikkeineen. 
• 5 geeliä ja karkkia kahden tunnin välein alkaen tunnista 3 jatkuen tuntiin 33. Laitan drop bagit suurin piirtein check pointtien sulkeutumisaikojen mukaan. Tämä tekee yhteensä 16 drop bagia. Tosin ovat pieniä ja ajattelin mennä pääosin minigrip-pusseilla. Säännöllisesti näihin myös käsipyyhkkeitä, että saa pahimmat moskat käsistä ja kasvoista pyyhittyä.
• 100K kohdille otsavalo, taskulamppu ja jotkut vilkkuvat klipsit, että autot huomaa. 
• Check Point n:o 47 kohdassa 159,5K on Mountain Base, josta lähdetään nousemaan Sangas-vuorelle. Tänne varaan tuulitakin, jottei aivan liian kylmä tule. Voisi varata tieten puhtaan ja kuivan paidankin. 
• Vuoren jälkeen, kun alkaa olemaan tarpeeksi valoisaa, niin voisi lampun tieten kääräistä takkiin ja jättää jonnekin Check Pointille takaisin tuotavaksi. Täytyy johonkin kohden varata tarpeeksi iso pussukka sitä varten. Ei taida ihan minigrippiin takki ja lamppu mahtua. 

Ei tässä enää oikein voi mitään tehdä. Kuntoutuminen on mitä on, ja kunto on mitä on. Mieli taitaa olla ihan riekaleina, koska ei ole tienyt varmasti pääseekö juoksemaan vai ei. Onko se sitten levännyt kisaa varten, en tiedä. Kaikesta huolimatta odotan reissua ja reissulta valtavasti. Mukava nähdä pitkästä aikaa vanhat ystävät: Petri, Sakari, Tuula, Jaana, Tarja ja Ari. Mielenkiinnolla odotan lähempää tuttavuutta Juhan ja Yukion kanssa. Meitä suomalaisia osallistuu tällä kertaa yhteensä yhdeksän kappaletta. 

Tulevat harjoitukset ovat seuraavanlaiset:

• La: kevyt PK-10K, väliin 3*500m reipasta
• Su: kevyt PK-10K
• Ma: Kevyt PK-6K
• Ti: Lepo, matkustuspäivä Hesaan
• Ke: Kevyt PK-5K (Kreikassa ja lämpöön totuttelua), matkustus Kreikkaan ollaan perillä joskus iltapäivästä. 
• To: Lepo tai kevyt PK-5K (Kreikassa ja lämpöön totuttelua)
• Pe: Lähtö kello 7:00 Akropolis-kukkulalata

Laskeskelin, että ennen Kreikkaa saan hölkättyä tällä "tervehtyneellä" jalalla noin 120K kahdessa viikossa, joten ei siitä hirveästi voi kehuja repiä. Toivottavasti kuitenkin iskutus ja kuntoutus riittävät, hilkulla on. Laskesekelin, että jos saisin juoksuvauhdit PK-sykkeillä 5'30'' pintaan sekä 30K lenkin, niin voisi olla 50/50 mahdollisuudet päästä läpi. Aivan tuohon vauhtiin en pääse ja en kyllä pysty tuota pitkää lenkkiäkään tekemään, joten taitaa tänäkin vuonna läpipääsy Spartathlonista olla tosi kapean narun riekaleen varassa. Jalkakin on täysi arvoitus, mitä sille tapahtuu muutaman kymmenen kilometrin hölkän jälkeen. Mutta, mutta, toivo elää kaikesta huolimatta!

(15) Spartathlon, Here I Come!

Näin se on; Kreikan Jumalat lähettivät seireeninsä lauleskelemaan juron pohjoisen pojan korvaan ja kertomaan, että nyt kannattaa harjoitella vähän lisää, kun niin hyvin menee. Pirulaiset saivat minut ylitekemään. Näin viekkaasti yritettiin saada minut DNS:ään. Vaan eipä onnistunut. Nyt on paikat kunnossa ja lääkärin tarkastamat ja juoksemaan pääsee taas.

Vitonen tehtiin aamulla. Nyt levähdellään ja huomenna jatketaan.

Käyn vähän läpi ortopedillä käyntiä seuraavaksi.

Lausunnon mukaan mitään ei oikeastaan löytynyt. Nyt kuitenkin voitiin poissulkea vakavat sairaudet tai poikkeamat jalassa, ja etteivät mitkään tuollaiset asiat ole kivun taustalla. Helpotushan tämäkin, mutta kaikkiaan tämän tiedon saaminen maksoi 790€. Oikeasti olen sitä mieltä, että vieläkin tästä tiedosta tuon maksaisin. Perkeeleellisen kallistahan tuo on, mutta kuitenkin.

Seuraavan lausunnon kuvista sain "Minkäänlaista luuödeemaa kuvatulla alueella ei tule esille. Cortex on kauttaaltaan säännöllinen. Ei periostin paksunnosta tai luun ympäristöön painottuvaa ödeemaa. Ei siis viitettä rasitusosteopatiasta. Tämän sijaan gastrocnemiuksen lateraalipään alaosassa nähdään vähäistä ödemaattisuutta lihaksen alueella, olisko kuitenkin pieni lihasrevähtymä taustalla, selvää lihassyiden katkeamista näissä sarjoissa ei tule esille vaan lödyös jää lihaksen epäspesifin ödeeman tasolle."

Ortopedin kanssa käytiin läpi compartment sndr asiaa. (Suomennos: lihasaitio-oireyhtymä)

Jatkossa:
1. Rasitus oireen mukaan
2. Hyvä lihashuolto, ventyttely, hieronta.

Lopullinen diagnoosi M79.9 Alaraajakipu (yleinen "kaatopaikkaluokka", kun muuta tarkeempaa ei löydy)

Alla muutama kuva.

Kuva 1. Tuossa vasemmassa reunassa tuo vaaleampi alue vihjaa epämääräiseen ödeemaan. 

Kuva 2. Tuossa keskellä tuo vaalea alue ja siitä lähtevä "viuhka" olivat kotitohtorin havannoimaa ödeemaa.

Näissä MRI-kuvissa neste ja veri näkyvät vaaleana.

Eli taustalla saattaa olla, kuten tuossa lausunnossakin sanotaan, pohkeen sisäosan "penikkatauti". Lihasaition oireyhtymä tämän nimi taisi olla suomeksi, tms. Ilemeisesti hierojan ansiokas toiminta sai paikat sen verran auki, että lähti tämä vaiva paranemaan muutama viikko sitten. Tuo epämäääräinen ödeema saattaa olla tulosta myös samana päivänä tehdystä hieronnasta.

Tämän päivänen lenkki ei siis tuntunut missään. Juoksurytmi oli 4 min. juoksua ja 1 min. kävelyä. Nyt sitten varovasti liikkeelle. Huomenna 5K, lauantaina on Vattaja-juoksu 10K. Vähän pitäisi saada PK-juoksuvauhtia ylös, sillä tänään olivat sykkeet katossa ja vauhti surkea. Syke huiteli yli 150 ja vauhti oli maltillista 6 minuutin kilometrivauhtia. SURKEETA. Ilmeisesti kuitenkin näillä lyhyillä lenkeillä ja hieman vauhtia vaihdellen saa juoksukunnon parissa viikossa takaisin.


MUTTA JEEEEES, JUOSTA SAA SIIS NIIN PALJON KUIN SIELU ANTAA MYÖTEN! (Kotitohtorin käännös kohdasta 1. Rasitus oireen mukaan.)

(15) Ortopedin TUOMIO: Juoksulupa tuli

Nyt lyhesti hyvät uutiset, Spartathlon saa minusta vastuksen, eli ollut mitään rasitusvammaa tms. diagnoosi oli "gastrognemiuksessa lat. osassa hieman ödeemnaa", eli turvotusta, joka voisi johtua vaikka hieronnasta. Epäili, että voisi olla mahdollisesti säären takaosassa "penikkatautia".

Kirjoittelen illasta tarkempaa raporttia. Nyt pitää poiketa töissä.

(18) Viikko #36: Kevyt

Tällä viikolla ei tullut sitten liikuttua juuri lainkaan. Ti ja Ke tuli tehtyvä 5K kävely/juoksu-lenkit ja nyt sunnuntaina kolmen tunnin vesi-iloittelu, eli tunti uintia ja kaksi tuntia vesijuoksua. Koko viikon liikuntamäärä jäi 4,5 tuntiin. Lisänä sitten 2,5h lihashuoltoa: 1,5h hieronta ja 1h venyttelyä.

Maanantaina kävin hoidattamassa jalkaa fyssärillä ja torstaina kävinkin ortopedin juttusilla kuten kirjoittelin. Lisäksi kävin myös perjantaina kunnon hieronnassa.  Ensi viikolla tuleekin sitten tuomio siitä voiko Spartathlonille osallistua. Aika viime tippaan jää varmistuminen, vain kaksi viikkoa ennen kisaa. Ensi viikolla heti maanantaina menen magneettikuvaukseen ja lääkärin tuomio tulee keskiviikkona.

Jalka kuitenkin tuntuu tosi hyvältä. Hieronta aukaisi joitain syvälihaksia pohkeesta. Kipua ei tunnu ja vaikkei sitä tieten saisi nyt tehdäkkään, niin olen muutamia koehölkkäaskelia ottanut ja ne eivät tunnu missään. Ensi viikolla yritän vielä tehdä jonkin verran liikuntaa, mutta kyllä ne mietteet ovat keskiviikossa. Toivottavasti keskiviikosta tulee lenkkipäivä.

Jos nyt kuitenkin käy niin, että rasitusmurtuma löytyy jalasta, niin sitten alkaa kauden päättäjäiset saman tien. Pidän sen 6-8 viikon lepotauon ja alan valmistautumaan E24:lle, jonne tuli vast'ikään ilmoittauduttua.

(21) Ortopedin juttusilla

Lähdin ortopedin juttusilla sellaisin olettamuksin, että tulisi diagnoosi vain lihasväsymyksestä, joka menee levolla ja jollakin ihmelääkkeellä ohi. Menin sanattomaksi, kun pöydälle palautettiin epäilys rasitusmurtumasta. Saman tien röntgeniin ja aika magneettikuvaukseen.

Röntgenin tulokset tulivat samoin tein ja niin paha rasitusmurtuma ei ollut, että olisi röntgenissä näkynyt, eli kuvaustulos oli "Puhdas". Olen nyt sitten siis todistettavasti "Puhdas" urheilija, minulla on tästä lääkärin lausunto. Samalla, kun sain palautetta kuvasta, niin kysyin kuinka magneettikuvauksen kanssa edetään. Maanantaina kuvaus, keskiviikkona lääkäri pakeille. Kuvista kuulemma voidaan antaa lopullinen tuomio. Ensi keskiviikkona sitten siis ratkeaa tämän vuoden projektin kohtalo osittain, eli onko se DNS (did not start) vai pääsekö kokeilemaan josko tulos voisi olla edes DNF (did not finnish). Jos on rasitusmurtuma, niin se on täyslepoa 6-8 viikkoa ja Spartathlonin osalta DNS.

Eivät olleet uutiset sellaisia mitä tahdoin. Nyt sitten pitää odotella keskiviikkoon saakka lopullista tietoa.

Korvaavaksi harjoitteluksi ei käy rasitusmurtuman tapauksessa pyöräily tai cross-traineri eikä edes uinti kunnon potkuin. Uintia voi harrastaa, jos jaloilla ei potki.

Onneksi vesijuoksua pystyy tekemään. (Ei voi olla totta!)

(23) Viikko #35: Paljon tekemistä (eli piti olla raskas)

Yhteensä liikuntaa viime viikolle tuli 11h 15min + 15min fyssarilla + 2,5h venyttelyä. Liikuntasuorituksina tämä tekee

• 5h50min vesijuoksua
• 2h41min juoksua (kävelyjuoksua, ja yhteensä 20K) Jee!!!
• 2h pyörää
• kahvakuula 40 min

Eli kaikista positiivisin uutinen on se, että juoksun pariin pääsi palaamaan. Toki olen "murheen murtama", kun sitä ei ole tuon enempää, mutta 20K on aina 20K. Siitä on hyvä jatkaa. Koska tuo 20K tuli kahtena peräkkäisenä päivänä noin 10K lenkkeinä, niin sunnuntaina tuli hieman takapakkia ja juoksuaskeleet eivät olleet kivuttomia. Kuitenkin sunnuntain ja maanantain levättyäni tänään tehty 5K lenkki oli kivuton. Hip hei!

Tämä viikko otetaan kevyesti ja noita noin 5K juoksu-kävely-lenkkejä yritän teeskennellä 4-5 kappaletta tuntemusten mukaan. Kahvata pitää kerran ja venytellä 5 kertaa. Hierojalla käyn perjantaina. Päätavoitteena on nyt pyrkiä vain lepäämään mahdollisimman paljon.

Torstaille varasin ajan ortopedille ja käyn antamassa siellä tähän astisen epikriisin, katsotaan josko tulisi kunnon diagnoosi.

Hieman näyttää positiiviselta ja edelleen yritän olla ryssimättä Spartathlonia. Uskon edelleen, että PK-kunto ja juoksuvauhti riittäisivät, kunhan ehjänä pääsisi matkaan. Varovasti, kun nyt etenee niin parantua ehtii. Vielä on reilut kolme viikkoa aikaa.

(27) Väliaika tietoja toipumisesta

Perjantain koelenkki meni täysin kivuttomasti. 4/1 min. kävely/juoksu meni kevyesti, eikä mitään tuntemuksia. Tästä intoutuneena lätkäisinkin sitten numerolapun rintaan tänään lauantaina. Osallistuin Kokkolan Venetsialaisten kuntokymppiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin järkeni menettänyt, ehei!

Otin alusta lähtien rytmitykseksi 3/2 eli kävelin kolme minuuttia ja juoksin kaksi minuuttia. Kaikkiaan lenkille kertyi juoksuaikaa 30 minuuttia. Hyvin meni! (Paitsi tieten joidenkin mielestä varsinaista NR-meininkiä! Sisäpiiri juttu.) Pientä lihasjäykkyyttä tuntui, muttei mitään pahaa. Juoksemattomuuden aihteuttamaa jäykkyyttä oli, mutta askel parani ja keveni koko ajan lenkin kuluessa.

Hyvästä lenkistä intoutuneena kävin tekemässä tunnin verran vesijuoksua päälle. Huomiseksi suunnitellun parin tunnin vesijuoksun taidankin palkkioksi korvata jollain muulla liikunnalla, ehkä pienellä juoksulla, hip-hei.

Hoitoa jatketaan nyt viisampien ja kokeneempien ohjeiden mukaan. Hiljalleen yritän aloitella hidasvauhtisia juoksulenkkejä pituudeltaan tuollaista viiden kilometrin luokkaa. Yritetään totuttaa jalat juoksuun. Jos ja kun alkaa kestämään niin vauhteja voi hinata tuonne aina 4'30'' vauhtiin saakka. Kun tuntuu, että 5K menee kevyesti, niin voi yrittää vaikka juosta aamuin illoin tuon 5K. Tällä kaavalla nyt lähdetään ensi viikkoa eteenpäin. Katsotaan sitten loppuviikosta miten kuntoutuminen etenee.

Hyvältä näyttää ja vaikuttaa, kunhan ei vain pilaisi liialla innokkuudella.

(28) Kuntoutumisuutisia

Hiljalleen tuntuisi auringonvaloa risukasassa. Eilen koehölkkäaskeleet asfaltilla olivat kivuttomia. Olen vielä tänään torstaina levännyt, mutta huomenna perjantaina ajattelin käydä kävely-hölkkäämässä reippaan tunnin. Otan siis varovasti tässä kohdassa ja kaksi kivutonta päivää väliin, ennen kuin kokeilen kunnolla koelenkkia. Koelenkinkin otan huomenna varovasti aluksi tuollaisella 4 min. kävelyä / 1 min. juoksua tyylillä, ja tunnustelen miltä koipi tuntuu.

Vesijuoksua olen juntannut tälle viikolle jo lähes viisi tuntia ja eihän se juoksua ole, mutta käy korvikkeesta. Kyllä tuntuu, että paljon saisi sitä lisää tehdä, että siitä alkaisi oikei tykkäämään. Kuitenkin luulen sen voidelleen ihan kivasti niveliä ja avanneen lihaksia. Välillä tuntuu, että nilkka ja polvi naksuvat kovastikin, muttei fyssarin mukaan ole huolestuttavaa, kun kipua ei tunnu. Vesijuoksulla pelottelen kroppaa ja uhkaan lisätä sitä aivan tolkuttomuuksiin saakka, ellei koipi ala kestämään juoksua. Luulen tämän uhkauksen tehonneen, sillä nyt kolmen päivän aikana tuo koipi on kummasti parantunut.

Myös pyöräilyä olen parin viikon aikana harrastanut kohtuullisesti ja sekin tuntuu niveliä voitelevan. Kyllä tuollaiset vähän iskutusta antavat ja kuormittavat lajit hoitavat kummasti. Lisäksi saa kuitenkin sitä PK-tekemistä kropalle.

Kaikkiaan tälle viikolle siis kasassa noin viisi tuntia vesijuoksua, tunti pyöräilyä, 40 min. kahvakuulaa ja 1h20min venyttelyä. Vähän nämä määrät onneksi sielua hoitavat. Kyllä liikunnassa sentään päästään yli kymmenen tunnin tälläkin viikolla.

Nyt takana kaksi ja puoli viikkoa juoksutonta aikaa. Hoitoina koipeen olen ottanut hierontaa (neljä kertaa tähän mennessä), fysioterapiaa (kaksi kertaa tähän mennessä; nilkkalukkoa on korjailtu) ja runsaasti venyttelyä lähes päivittäin. Aion jatkaa viikottaista hierontaa, kunnes uskon, että vaiva on varmasti takana. Lisäksi käyn näyttämässä tuota jalkaa fyssarilla, kunnes se nilkkalukko pysyy poissa. Venyttelykin pysyy kolme kertaa viikossa ohjelmassa.

Toivon totisesti tämän juoksutauon olevan nyt tässä ja jotta viimeisen kuukauden saisi rauhassa valmistautua ilman pelkoa Spartathlonia varten. Ensi viikkollahan sitä nähdään miten kuntoutuminen etenee, kun juoksua hiljalleen (toivottavasti) voi lisätä ohjelmaan.

(32) Viikko #34: Kuntoutumista

(Heti alkuun huomautus: Kokkola-lehdessä oli juttu, tällä kertaa harjoittelun jaksottamisesta. Teksti on täällä.)

Ei lähtenyt juoksu toimimaan, joten ei hirveästi viitsinyt täälläkään purkautua. Viikon saldoksi jäi liikuntaa 9h15min (pyöräily 2:55, kävely 4:00, vesijuoksu 2:00, kahvakuula 20 min). Lihashuoltoa tuli tehtyä 2h30min, joista venyttelyä 1:30 ja hieronta 1h. Kaikkiaan siis ruumiinkulttuuria tuli harrastettua 11h45min. Kuntoutuvalle potilaalle ihan OK, mutta ei oikein juosta voinut.

Viikon kuluessa kyllä huomasi, että kivut säären tietämillä vähenevät ja ihan kevyt hölkkä ei juurikaan sattunut. Kuitenkin, kun intouduin muutamia hölkkäaskelia kävelyn lomassa ottamaan, niin sääri siitä ärtyi lisää.

Kipu tuntuu nyt paikallistuvan säären ulkosyrjälle ja tuntuisi olevan sellaista ärsyttävää jomotuksen tyyppistä kipua. Kipu tuntuu lihaksessa, mikä tieten on positiivinen uutinen. Käsitykseni mukaan pehmytkudos kuntoutuu kuitenkin. Kävellessä, pyöräillessä tai portaita kiivetessä kipua ei tunnu, mutta juoksuaskeleen isku ja varsinkin ponnistusvaihe ärsyttävät säären ulkosyrjää.

Tällä viikolla jatketaan juoksuttomalla linjalla, käydään hierojalla ja käyn myös fysioterapeutilla.

Tulevan viikon #35 ohjelma

• Fysioterapeutti & hieronta 1:15h
• vesijuoksu 2h, kahvakuula, venyttely
• vesijuoksu 1h, pyöräilyä 1h, venyttely
• vesijuoksu 2h, kahvakuula, venyttely
• pyöräily, kahvakuula, venyttely
•  vesijuoksu 1h, pyöräily 2h, venyttely
• vesijuoksu 2h, venyttely

Noin 12h liikuntamäärää lähden hakemaan ja lihashuoltoon yritetään sijoittaa noin 3h.