(28) Kuntoutumisuutisia

Hiljalleen tuntuisi auringonvaloa risukasassa. Eilen koehölkkäaskeleet asfaltilla olivat kivuttomia. Olen vielä tänään torstaina levännyt, mutta huomenna perjantaina ajattelin käydä kävely-hölkkäämässä reippaan tunnin. Otan siis varovasti tässä kohdassa ja kaksi kivutonta päivää väliin, ennen kuin kokeilen kunnolla koelenkkia. Koelenkinkin otan huomenna varovasti aluksi tuollaisella 4 min. kävelyä / 1 min. juoksua tyylillä, ja tunnustelen miltä koipi tuntuu.

Vesijuoksua olen juntannut tälle viikolle jo lähes viisi tuntia ja eihän se juoksua ole, mutta käy korvikkeesta. Kyllä tuntuu, että paljon saisi sitä lisää tehdä, että siitä alkaisi oikei tykkäämään. Kuitenkin luulen sen voidelleen ihan kivasti niveliä ja avanneen lihaksia. Välillä tuntuu, että nilkka ja polvi naksuvat kovastikin, muttei fyssarin mukaan ole huolestuttavaa, kun kipua ei tunnu. Vesijuoksulla pelottelen kroppaa ja uhkaan lisätä sitä aivan tolkuttomuuksiin saakka, ellei koipi ala kestämään juoksua. Luulen tämän uhkauksen tehonneen, sillä nyt kolmen päivän aikana tuo koipi on kummasti parantunut.

Myös pyöräilyä olen parin viikon aikana harrastanut kohtuullisesti ja sekin tuntuu niveliä voitelevan. Kyllä tuollaiset vähän iskutusta antavat ja kuormittavat lajit hoitavat kummasti. Lisäksi saa kuitenkin sitä PK-tekemistä kropalle.

Kaikkiaan tälle viikolle siis kasassa noin viisi tuntia vesijuoksua, tunti pyöräilyä, 40 min. kahvakuulaa ja 1h20min venyttelyä. Vähän nämä määrät onneksi sielua hoitavat. Kyllä liikunnassa sentään päästään yli kymmenen tunnin tälläkin viikolla.

Nyt takana kaksi ja puoli viikkoa juoksutonta aikaa. Hoitoina koipeen olen ottanut hierontaa (neljä kertaa tähän mennessä), fysioterapiaa (kaksi kertaa tähän mennessä; nilkkalukkoa on korjailtu) ja runsaasti venyttelyä lähes päivittäin. Aion jatkaa viikottaista hierontaa, kunnes uskon, että vaiva on varmasti takana. Lisäksi käyn näyttämässä tuota jalkaa fyssarilla, kunnes se nilkkalukko pysyy poissa. Venyttelykin pysyy kolme kertaa viikossa ohjelmassa.

Toivon totisesti tämän juoksutauon olevan nyt tässä ja jotta viimeisen kuukauden saisi rauhassa valmistautua ilman pelkoa Spartathlonia varten. Ensi viikkollahan sitä nähdään miten kuntoutuminen etenee, kun juoksua hiljalleen (toivottavasti) voi lisätä ohjelmaan.