Toinen testilenkura tuli tehtyä 13,4K reitillä. Parannusta tuli 1'06'', joten kehitystä on tapahtunut kuuden viikon aikana. Jälleen selityksiä löytyy, viimeiselle viidelle kilometrille kohtuullinen vastatuuli ja muutaman sentin puuterilumikerros nieli myös ajasta sekunteja, Joulunajan turvotus ja muutama ylimääräinen kilo riesana. Kuitenkin kellotin reitille aikaa 1:01:23. Ei mennyt vielä alle tuntiin, mutta kuuden viikon päästä pitäisi mennä reilusti alle, jos kelit on yhtään myönteiset.
Palautumisaikaa Ambit näytti nyt 55h ja viimeksi oli 49h, joten hieman enemmän sai revittyä koneesta irti. EPOC arvo oli edellisellä kerralla 336 ja nyt 371. Alueelle viisi pääsy kesti 40 minuuttia, viimeksi 47 minuuttia. Keskisyke oli nyt 183. viimeksi 181. Jälkimmäinen puolisko mentiin jatkuvasti sykkeellä, joka oli yli 185 ja loppu 186-187. Ei tuntunut tämäkään liian pahalta. Viimeisen kahden kilometrin puristus sai sykkeet sitten nousemaan 190-193 väliin.
Olo on parempi kuin viimeksi, vaikka vähän kovempaa mentiinkin. Oikein jäi hyvä mieli tämän päivän testistä.
Hyvää haipakkaa oot painellut pitkän matkan. Sain kv:ksi 4:35... Miksi noin pitkiä, noin kovaa? Pointti? Ihtellä ainaki jo 10K rasittaa tosi paljon esim. akilleksia/pohkeita. Tietysti, kun tosi harvoin (max. 1krt/kk) ottaa niin haitta tosi pieni... Tällainen ajatus herkisi tästä. Ps.Tein itse joku vuosi sitten myös aika usein 13,6K testejä, mutta yksi kokenut ultraaja kyseli silloin samaa, ja siitä muutos sitten lähti lyhyempiin ja HIEMAN useammin toistuviin koviin otatuksiin.
VastaaPoistaMoi. Tämän pointti on olla juurikin testilenkki. Näillä näkymin 6 - 8 viikon välein vedetään ja katsotaan kehittymistä. Edellinen taisi olla 8.11. Yritän rytmittää näitä testejä joka toiseen treenijaksoon (2viikkoa + 1viikko), joten kuuden viikon välein tulee tiheimmillään, mutta ainahan suunnitelmat muuttuu ja niin pois päin ... niin voi mennä 8 viikkoakin välillä.
PoistaTämä on ylivoimaisesti kovin ja raastavin harjoitus ja mennään tosi rajoilla ja palautuminen vie hyvän aikaa. Kuitenkinn välillä pitää heittää myös tällainen ylikova ärsyke, ettei jää junnaamaan. Muutenhan mulla on ohjelmassa tällä hetkellä kovastikin lyhyempiä vetoja vain (200 m - 1600m), kun yritän tuota vauhtireserviä parantaa.
Olen huomannut, että sellaiset harjoitukset, jotka oikein V****taa, niin kehittää parhaiten. Tämä harjoite on tällä hetkellä ylivoimaisesti ikävin. Toiseksi ikävin on kiihtyvävauhtinen VK, ja kolmanneiksi ikävin kiihtyvävauhtiset 1200m. Noita kiihtyvävauhtisia otan sitten ohjelmaan seuraavalla treenijaksolla, kun lähden kääntämään (toivon mukaan hankittua) nopeutta kestävyydeksi.
Hyvin perusteltu pointti. :) Kyllähän se tosiaan pitää kerran kuussa karhasta pesää oikein kunnolla :=) ...Viikolla 49 näyt tehneen myös +13K Vk:n.
VastaaPoistaJa on tosiaan totta, että kaikkein sitkeimmät harjoitukset ovat usein niitä kehittävimpiä. Kuten tuon listasi lisäksi myös esim. mäkivejot.
Ens keväänä on tarkoitus ottaa myös mikamyllylämäisesti suoharjoitukset kehiin - sekä raastona, että pk:na. Tekee varmaan kutaa mm. voima -ja hapenottopuolelle.
Sinun blogistani on muistunut itsellekki mieleen nuot lyhyemmätkin vejot. Eli on tullu vejettyä jokunen hieman pidempikin Boltti.
Tsemppiä ja terveyttä!
Joo, mulla on kerta kolmeen viikkoon vähän pidempi VK-juoksu ja joka toisella kolmeviikkoisjaksolla teen tässä kohdin sen testijuoksun. Pysyy liha kurissa! :D
PoistaVarmasti sais enempi irti noista ~10km rääkäsyistä, jos ois joku suurinpiirtein samantasonen kirittämässä tai vaikka joku psyykkais fillarilla vierellä. Yksi vedettynä nuot on psyykkisesti aika pahoja, mutta toisaalta siinä kehittyy samalla pää. Ja onhan se kello aina jonninlainen kaveri, josta näkee kaiken aikaa sen hetkisen vauhdin.
VastaaPoistaSilti esim. puolimaraton kisoissa vauhti tuntuu aina paljon helpommalta suhteessa treeneihin, jos saa sopivassa imussa liftata.