(1) Spartathlon

Tätä kirjoittaessa lähtöön on aikaa 16 tuntia. Itse kisasta ja sen historiasta kirjoitin tarkemmin Kokkola-lehteen ja se löytyy tuosta toisesta blogistani Ultramatkaaja.

Spartathlonin kisaseuranta löytyy tästä osoitteesta http://www.spartathlon.gr/participants.html. Kisanumeroni on 67.  Live dataa check pointeilla: 22, 35, 47, 52, 60, 69 ja maalissa 75. Oma arvioni saapumisistani noille check pointeille on, jos vain saa edettyä (aivan raatobussin edellä) seuraava:

• CP 22: Hellas Caan, 9:30h juoksua, paikalla kello 16:00
• CP 35: Ancient Nemea, 16:00h juoksua, paikalla kello 22:00
• CP 47: Mountain base, 22:10h juoksua, paikalla lauantaina kello 4:10
• CP 52: Nestani, 24:30h juoksua, paikalla lauantaina kello 6:30
• CP 60: Alea Tegea, 28:10h juoksua, paikalla lauantaina kello 10:10
• CP 69: Modern House, 33:00h juoksua, paikalla lauantaina kello 16:00
• CP 75: Sparta, 36:00h juoksua, paikalla lauantaina kello 18:30

Check pointtien jälkeen oleva aika on aika mikä juoksijoille on annettu. Taktiikka siis on mennä Hellas Caaniin 30 min ennen bussia, joten yritän juosta tuon pätkän 9:00 tuntiin ja tämän jälkeen saada noin tunti eroa raatobussiin CP35:lle mennessä. Tämä yritetään pitää mahdollisimman pitkään.

Juoksuhousuissa numerolappu edessä ja vyölaukussa takana. 

Kaikki mahdollinen on tehty tai jätetty tekemättä. Tämä päivä on mennnyt lähinna drop bageja viimeistellessä, muttei niissä nyt hirveästi töitä ole ollut.

Tiiviistä elämistähän tämä "Spartalainen" elo täällä on. Meidät majoitetaan neljä juoksijaa yhteen huoneeseen ja kuten kuvasta voi nähdä, niin varsin tiivistä elämistä tämä on.

Sängyt ovat vieri vieressä ja kamat eivät oikein mahdu minnekkään. 

Päivällä tuli käytyä Glyfadan kylän markkinoilla.

Glyfadan markkinat. Vihkiytynyt voi tunnistaa Timin, Jolkun ja Jukin. 

Nyt aikaa kulutetaan vain iltaa odotellen ja leväten. Jalka tulee olemaan täysi arvoitus ja jouduin käymään hierojalla vielä maanantaina yrittämässä avata aikamoisia jumeja oikeasta pohkeesta. Juoksua ei ole otettu sitten sunnuntain, joten saapa nähdä.

Kaikesta huolimatta täällä on hienoa olla, ja hienoa on päästä starttaamaan Akropolikselta Kunhan edes Hellas Caaniin...

(4) Viimeisen viikon valmisteluja

Viimeinen viikko valmistautumissessa. Seuraavat asiat täytyy vain aina muistaa tehdä ennen ultraa. Osa tosin täytyy näistä aloittaa useita viikkoja ennen kisaa.

Ensimmäisenä täytyy aloittaa jalkojen hoito. Säännöllinen jalkojen raspaus ja rasvaus kuuluu oleellisenan osana ultrajuoksua. Jalkoja täytyy vain hoitaa hyvin. Viimeisen kuukauden aikana jalkoja sekä kaikkia paikkoja, jotka hinkkaavat, täytyy alkaa rasvata kerran pari päivässä. Jalkojen rasvaus lopetetaan 3-4 päivää ennen kisaa, ettei jalat ole liian rasvaiset. Muita hinkkaavia paikkoja voi rasvata ihan kisaan saakka.

Jotkut rasvaavat jalat kisaankin, joten he varmaan jatkavat rasvausta loppuun saakka. Itse en rasvaa. Itse olen teippikoulukunnan jäseniä (kolmas on nahkan paksuunnuttajat). Vähän Mullerin Stickumia alle ja päälle kinesioteippi niin pysyy. Kantapäät ja päkitä saa teippauskohtelun.

Kynnet pitää jaloista leikata noin viikkoa ennen. Itse leikkaan suhteellisen suoraksi, jotteivat nirhaa viereisiä varpaita eivätkä kaivaudu varpaaseen. Viikkoa ennen leikkaaminen myös takaa sen, ettei kynnet ole enää teräviä.

Itse aloitan myös kasvispitoisen ruuan syönnin viisi päivää ennen kisaa. Tämä yksinertaisesti siitä syystä, että liha matkustaa kehon läpi viisi päivää. Maanantaina syöty pihvi poistuu kierrosta vasta perjantaina. Joten sunnuntaina oli viimeinen liha-ateria. Kasvisdietti ei ole mitenkään tiukka, jätän vain lihan pois. Kaloreita en kuitenkaan ravinnosta sen enempiä vähennä.

Tällä kertaa uusi juttu on punajuurimehun juominen viitenä päivänä ennen kisaa. Tutkimusten mukaan punajuurimehun pitäisi olla todellita täsmälääkettä kestävyysurheilijoille.

Näillä sitä pitäisi saada hapenottokykyä ylös. Yksi pullo juotu,
neljä jäljellä.

(5) Spartathlon valmisteluja

Eilinen lauantai menikin sitten Spartathlon-suoritusta miettiessä. Kävin läpi kisan kulkua ja pakkasin drop bagit. Jotkut menevät vähillä drop bageillä, jotkut eivät tarvitse ollenkaan. Minä teen 17 drop bagiä. Suurin syy määrään on se, että haluan turvata energian saaannin. Kokemus on opettanut, ettei koskaan tiedä mikä menee alas, joten laitan mahdollisimman paljon matkan varrelle. Seuraavassa drop bag suunnitelma.

Drop bagejä tulee tasaisesti kahden tunnin välein, alkaen tunnista 3. Tunnit lasken sulkeutumisajan, eli raatobussin mukaan. Jokaiseen drop bagiin laitettu 5 geeliä sekä karkkipatukoita. Karkkipatukoita varasin seuraavasti: 40 erilaisia lakereita, 3 Kack-patukkaa, 4 lakritsimattoa ja pussillinen Kettu-karkkeja. Lisäksi mukaan lähes joka pussukkaan Savett-pyyhe, että saa kädet ja kasvot puhdistaa. Joka toiselle pisteelle WC-paperia. Lisäksi 10 Teho kofeiinijauhepakettia kisan loppupuoliskolle. Eli normaalipaketissa on jotakuinkin seuraava sisustus: 5 geeliä, karkkia, Savett, joka toisessa WC-paperi ja loppupuolella lisäksi kofeiinia. Alla drop bagit sekä tuosta normaalista poikkeava varustus:

• CP 7: Normaali bagi
• CP 12: Normaali bagi
• CP 17: Normaali bagi
• CP 21: Normaali bagi
• CP 25: Normaali bagi
• CP 30: Normaali bagi + Otsa- ja taskulamppu, +vilkkuvat härpäkkeet nilkkoihin
• CP 33: Normaali bagi
• CP 37: Normaali bagi
• CP 41: Normaali bagi
• CP 46: Normaali bagi + Kuiva paita, tuulitakki, tuubi päähän/kaulalle ja hanskat vuoren ylitystä varten
• CP 49: Normaali bagi
• CP 53: Normaali bagi + Paita & iso pussi, jotta voi jättää lampun ja takin pois, ja vaihtaa kuivan paidan jos tarvis. 
• CP 58: Normaali bagi
• CP 62: Normaali bagi
• CP 66: Normaali bagi
• CP 69: Normaali bagi
• CP 73: Normaali bagi

Lähdössä mukana juomapullo, juoksuvyö, 5 geeliä. 

Pieniä, tärkeitä muistettavia asioita ovat: suola, aurinkorasva, nännien teippaus, vaseliini, käsidesi sekä mieto saippua kisan jälkeistä pesua varten. 

Mukana aion kantaa seuraavat tavarat koko ajan: 

• Burana
• Desinfiointipyyhkeitä
• Suolatabletit
• Huulirasva
• WC-paperi
• Suolapussit (sponsored by McDonalds)
• Aurinkorasva (tai annan huoltoon, jos mahdollista järjestää)
• Hiertymävoide (tai annan huoltoon, jos mahdollista järjestää)

Noilla sitä pitäisi kisa pärjätä, ja pärjäähän sitä. Rune Larsson on sitä mieltä, ettei tarvi kantaa mukana mitään muuta kuin lamppua ja vähän suolaa. Muuten kuulemma voi pärjätä järjestäjien eväillä.

Yhtä asiaa vielä harkitsen kovin, ja se on urheilujuomatiivisteen mukaanotto. En tiedä vielä mihin päädyn. Tämän hetken aatosten mukaan mukana on aivan riittävästi jo kilokaloreita, mutta, mutta, saas nähdä mihin sitä vielä päätyy. 

Kisataktiikka on varsin selkeä. Lähden tavoittelemaan pelkästään ja vain läpipääsyä, alle 36h aikaa: 

• 0-80K, Yritä repiä 30-45 minuuttia eroa raatobussiin CP: 21 Hellas Caaniin mennessä. Viime vuonnahan reissu stoppasi CP 17: Hotel Siagas, 60,9K
• 80-160: Ennen Sangas-vuorta yritän saada kasaan 1-1,5h etumatkaa bussiin.  
• 160-246: Yritän pitää etumatkan bussin noin tunnissa. 

Alla sitten vähän kuvia drop bagien valmistelusta. 

Check Pointit (CP:t) merkittynä punaisiin lappuihin.
Jokainen lappu tulee minigrip-pussin sisään, jotta nopea tunnistaa.
Jokaisessa lapussa teksti #67 Marko Forsell, CP: ___

90 geeliä, 40 lakeria, 4 lakumattoa, 3 Kackia, Kettukarkkeja,
kofeiinijauhetta ja Savett-pyyhkeitä.
Nämä pitäisi pusseihin levittää.  

Homma aluillaan. Huomaa alhaalla CP 30:lle menossa lamppu
ja ylhäällä CP 46:lle menossa tuulitakki. 

Jako valmis. Nyt pitää vain tavarat pussittaa. 

Pussitus käynnssä. Apurin kädet kuvassa. 

Ja apuri kokonaisuudessaan. Homma on valmis. 

Nämä liikkuvat jatkuvasti mukana: aurinkorasva, buranat Kinder-munassa, hankaumarasva,
huulirasva sekä suolatabletit. 

Valmiit pussit. Punaisen pitäisi ottaa huoltopisteillä silmäään. 

Vielä pitäisi juoksuvarustus pakata mukaan ja ottaa tarpeelliset liput ja laput. 

(6) Kuusi yötä Spartathloniin

Viikko on mennyt juoksullisesti hyvin, torstaihin mennessä kahdeksan juoksupäivää putkeen ja torstaina tuli juostuakin jo 20K yhteensä, kahtena lenkkinä tosin. Perjantain lepuuttelin jalkaa, koska aamulla tuntui lihakset kovilta ja kipeiltä. Hiljalleen paranee ja kyllä siitä vielä jalka tulee. Torstain iltalenkillä alkoi olemaan juoksu mukavan tuntuista ja vauhdit ja sykkeet olivat sentään hehtaariluvulla. Toivo elää!

Ymmärrettävästikin en ole hirveästi ehtinyt paneutumaan itse kisan suunnitteluun, mutta aika pitkälti viime vuoden suunnitelmilla mennään. Ei ole kokemusta niitä paraantaak. Juomat jätän suosiolla pois kuitenkin drop bageistä. Viime vuonna olin ottanut esim. Gainomaxia mukaan. Lämmintä ja jotain maitopohjaista juomaa ei kyllä voi ihminen juoda. Eikä juomat ole normaalistikaan tuottaneet ongelmia, joten menen järjestäjien juomilla.

Pääosin ajattelin yrittää mennä geelien varassa, joten varaan viisi geeliä per kaksi tuntia. Tämähän on valtava läjäytys geelejä, mutta ne ovat toimineet hyvin. Tiedän kisan keskivaiheilla käyvän niin, ettei geelit uppoa, mutta koska tarkkaa ajoitusta ei voi laittaa, niin varaan koko ajalle tasaisesti geelejä. Täytyy ehkä vielä vähän hioa kuitenkin tätä ajatusta, sillä viisi geeliä per kaksi tuntia tekee yhteensä 90 geeliä.

Jotain patukoita ajattelin myös syöttää itselleni tasaisin väliajoin. Suffeli ja Pätkis ovat hyviä, mutta lämmön takia niitä ei kannata ottaa. Taidanpa päätyä johonkin lakritsaiseen taikka siiten marmelaadiin (todennäköisesti kumpaankin).

Varustuksia olen hionut sen verran, että tällä kertaa otan mukaan käsipidikkeen juomapullolle ja pidän vyötäröllä vain erittäin kevyen juoksuvyön, jossa on suolat, käsipyyhepaperit yms. pikkutavara. Wigglestä tilasin oikein INNOVon "hellelippiksen", jossa on sellainen takaläppä suojaamaan niskaa auringolta.

Muuten varustus on normaali juoksuvarustus, jalassa NB 880, Sidosteen juoksusukat Prismasta, Asicsin juoksuhousut ja tekninen juoksupaita mallia "Stockhlom Maraton -08, harjoittelu". Taitaa tällä hetkellä olla ainoa valkoinen juoksupaita minulla.

Tämän hetkinen suunnitelma, jotakuinkin siis seuraava:

• Lähdössä mukana juoksuvyö, jossa suolat, käsipyyhkeitä, geelejä, aurinkorasva ja valkovaseliinia. Kädessä juomapuollo pidikkeineen. 
• 5 geeliä ja karkkia kahden tunnin välein alkaen tunnista 3 jatkuen tuntiin 33. Laitan drop bagit suurin piirtein check pointtien sulkeutumisaikojen mukaan. Tämä tekee yhteensä 16 drop bagia. Tosin ovat pieniä ja ajattelin mennä pääosin minigrip-pusseilla. Säännöllisesti näihin myös käsipyyhkkeitä, että saa pahimmat moskat käsistä ja kasvoista pyyhittyä.
• 100K kohdille otsavalo, taskulamppu ja jotkut vilkkuvat klipsit, että autot huomaa. 
• Check Point n:o 47 kohdassa 159,5K on Mountain Base, josta lähdetään nousemaan Sangas-vuorelle. Tänne varaan tuulitakin, jottei aivan liian kylmä tule. Voisi varata tieten puhtaan ja kuivan paidankin. 
• Vuoren jälkeen, kun alkaa olemaan tarpeeksi valoisaa, niin voisi lampun tieten kääräistä takkiin ja jättää jonnekin Check Pointille takaisin tuotavaksi. Täytyy johonkin kohden varata tarpeeksi iso pussukka sitä varten. Ei taida ihan minigrippiin takki ja lamppu mahtua. 

Ei tässä enää oikein voi mitään tehdä. Kuntoutuminen on mitä on, ja kunto on mitä on. Mieli taitaa olla ihan riekaleina, koska ei ole tienyt varmasti pääseekö juoksemaan vai ei. Onko se sitten levännyt kisaa varten, en tiedä. Kaikesta huolimatta odotan reissua ja reissulta valtavasti. Mukava nähdä pitkästä aikaa vanhat ystävät: Petri, Sakari, Tuula, Jaana, Tarja ja Ari. Mielenkiinnolla odotan lähempää tuttavuutta Juhan ja Yukion kanssa. Meitä suomalaisia osallistuu tällä kertaa yhteensä yhdeksän kappaletta. 

Tulevat harjoitukset ovat seuraavanlaiset:

• La: kevyt PK-10K, väliin 3*500m reipasta
• Su: kevyt PK-10K
• Ma: Kevyt PK-6K
• Ti: Lepo, matkustuspäivä Hesaan
• Ke: Kevyt PK-5K (Kreikassa ja lämpöön totuttelua), matkustus Kreikkaan ollaan perillä joskus iltapäivästä. 
• To: Lepo tai kevyt PK-5K (Kreikassa ja lämpöön totuttelua)
• Pe: Lähtö kello 7:00 Akropolis-kukkulalata

Laskeskelin, että ennen Kreikkaa saan hölkättyä tällä "tervehtyneellä" jalalla noin 120K kahdessa viikossa, joten ei siitä hirveästi voi kehuja repiä. Toivottavasti kuitenkin iskutus ja kuntoutus riittävät, hilkulla on. Laskesekelin, että jos saisin juoksuvauhdit PK-sykkeillä 5'30'' pintaan sekä 30K lenkin, niin voisi olla 50/50 mahdollisuudet päästä läpi. Aivan tuohon vauhtiin en pääse ja en kyllä pysty tuota pitkää lenkkiäkään tekemään, joten taitaa tänäkin vuonna läpipääsy Spartathlonista olla tosi kapean narun riekaleen varassa. Jalkakin on täysi arvoitus, mitä sille tapahtuu muutaman kymmenen kilometrin hölkän jälkeen. Mutta, mutta, toivo elää kaikesta huolimatta!

(11) Viikko #37: Toipumista

Hyvät uutisethan olivat, että juoksulupa tuli. Positiivista, että juoksua 27K ja yhteensä liikuntaa tuli 4h30min ja venyttelyä 25 min. Alkuviikko meni rötväillessä, kun odottelin torstaiaamuksi siirrettyä tuomiota.

Tällä viikolla ei nyt enää muuta voi tehdä kuin pyrkiä totuttamaan jalkoja juoksuun mahdollisimman paljon, mutta viisaasti juoksuun. Viime viikolla jo huomasi, että sykkeet lähtevät laskuun ja vauhdit nousuun. Voipi jopa olla, että pääsisi tuollaiseen 5'30'' vauhtiin 140 sykkeellä tasoon nyt seuraavien 11 päivän aikana. Toivottavasti näin käy. Tuota tasoa pidän itselleni sellaisena, että se on minimi, millä Spartathlon on mahdollista päästä läpi.

Kovin paljoa en nyt uskalla suunnitelmia tehdä, mutta pyrin juoksemaan mahdollisuuksien mukaan aamuin illoin. Aamuin varsinkin, jotta 7:00 tapahtuva lähtö ei tule kropalle totaalisena yllätyksenä. Lenkit pidän suhteellisen lyhyinä, joten kilometrejä tuskin hurjia määriä kertyy. Sanoisin, että kaikki yli 70 kilometrin päälle menevät ovat bonusta. Haluaisin myös vähän reippaampaa juoksua ottaa, mutta sitä ei vielä uskalla aikatauluttaa, pitää katso puolen viikon paikkeilla missä mennään. Tähän saakka juoksu ollut kivutonta ja jalat yllättävänkin tuoreita. Juoksurytmi ja -tuntuma ovat siis kateissa ja samoin sykkee turhan koholla.

Tällä viikolla pitää vielä viimeistellä suunnitelma drop-bageille yms. asioille, joihin ei tosiaan ole vielä ehtinyt paneutuumaan, kun tuota kuntoutumista on pyrkinyt tekemään. Palaan näihin piakkoin.

(15) Spartathlon, Here I Come!

Näin se on; Kreikan Jumalat lähettivät seireeninsä lauleskelemaan juron pohjoisen pojan korvaan ja kertomaan, että nyt kannattaa harjoitella vähän lisää, kun niin hyvin menee. Pirulaiset saivat minut ylitekemään. Näin viekkaasti yritettiin saada minut DNS:ään. Vaan eipä onnistunut. Nyt on paikat kunnossa ja lääkärin tarkastamat ja juoksemaan pääsee taas.

Vitonen tehtiin aamulla. Nyt levähdellään ja huomenna jatketaan.

Käyn vähän läpi ortopedillä käyntiä seuraavaksi.

Lausunnon mukaan mitään ei oikeastaan löytynyt. Nyt kuitenkin voitiin poissulkea vakavat sairaudet tai poikkeamat jalassa, ja etteivät mitkään tuollaiset asiat ole kivun taustalla. Helpotushan tämäkin, mutta kaikkiaan tämän tiedon saaminen maksoi 790€. Oikeasti olen sitä mieltä, että vieläkin tästä tiedosta tuon maksaisin. Perkeeleellisen kallistahan tuo on, mutta kuitenkin.

Seuraavan lausunnon kuvista sain "Minkäänlaista luuödeemaa kuvatulla alueella ei tule esille. Cortex on kauttaaltaan säännöllinen. Ei periostin paksunnosta tai luun ympäristöön painottuvaa ödeemaa. Ei siis viitettä rasitusosteopatiasta. Tämän sijaan gastrocnemiuksen lateraalipään alaosassa nähdään vähäistä ödemaattisuutta lihaksen alueella, olisko kuitenkin pieni lihasrevähtymä taustalla, selvää lihassyiden katkeamista näissä sarjoissa ei tule esille vaan lödyös jää lihaksen epäspesifin ödeeman tasolle."

Ortopedin kanssa käytiin läpi compartment sndr asiaa. (Suomennos: lihasaitio-oireyhtymä)

Jatkossa:
1. Rasitus oireen mukaan
2. Hyvä lihashuolto, ventyttely, hieronta.

Lopullinen diagnoosi M79.9 Alaraajakipu (yleinen "kaatopaikkaluokka", kun muuta tarkeempaa ei löydy)

Alla muutama kuva.

Kuva 1. Tuossa vasemmassa reunassa tuo vaaleampi alue vihjaa epämääräiseen ödeemaan. 

Kuva 2. Tuossa keskellä tuo vaalea alue ja siitä lähtevä "viuhka" olivat kotitohtorin havannoimaa ödeemaa.

Näissä MRI-kuvissa neste ja veri näkyvät vaaleana.

Eli taustalla saattaa olla, kuten tuossa lausunnossakin sanotaan, pohkeen sisäosan "penikkatauti". Lihasaition oireyhtymä tämän nimi taisi olla suomeksi, tms. Ilemeisesti hierojan ansiokas toiminta sai paikat sen verran auki, että lähti tämä vaiva paranemaan muutama viikko sitten. Tuo epämäääräinen ödeema saattaa olla tulosta myös samana päivänä tehdystä hieronnasta.

Tämän päivänen lenkki ei siis tuntunut missään. Juoksurytmi oli 4 min. juoksua ja 1 min. kävelyä. Nyt sitten varovasti liikkeelle. Huomenna 5K, lauantaina on Vattaja-juoksu 10K. Vähän pitäisi saada PK-juoksuvauhtia ylös, sillä tänään olivat sykkeet katossa ja vauhti surkea. Syke huiteli yli 150 ja vauhti oli maltillista 6 minuutin kilometrivauhtia. SURKEETA. Ilmeisesti kuitenkin näillä lyhyillä lenkeillä ja hieman vauhtia vaihdellen saa juoksukunnon parissa viikossa takaisin.


MUTTA JEEEEES, JUOSTA SAA SIIS NIIN PALJON KUIN SIELU ANTAA MYÖTEN! (Kotitohtorin käännös kohdasta 1. Rasitus oireen mukaan.)

(15) Ortopedin TUOMIO: Juoksulupa tuli

Nyt lyhesti hyvät uutiset, Spartathlon saa minusta vastuksen, eli ollut mitään rasitusvammaa tms. diagnoosi oli "gastrognemiuksessa lat. osassa hieman ödeemnaa", eli turvotusta, joka voisi johtua vaikka hieronnasta. Epäili, että voisi olla mahdollisesti säären takaosassa "penikkatautia".

Kirjoittelen illasta tarkempaa raporttia. Nyt pitää poiketa töissä.

(18) Viikko #36: Kevyt

Tällä viikolla ei tullut sitten liikuttua juuri lainkaan. Ti ja Ke tuli tehtyvä 5K kävely/juoksu-lenkit ja nyt sunnuntaina kolmen tunnin vesi-iloittelu, eli tunti uintia ja kaksi tuntia vesijuoksua. Koko viikon liikuntamäärä jäi 4,5 tuntiin. Lisänä sitten 2,5h lihashuoltoa: 1,5h hieronta ja 1h venyttelyä.

Maanantaina kävin hoidattamassa jalkaa fyssärillä ja torstaina kävinkin ortopedin juttusilla kuten kirjoittelin. Lisäksi kävin myös perjantaina kunnon hieronnassa.  Ensi viikolla tuleekin sitten tuomio siitä voiko Spartathlonille osallistua. Aika viime tippaan jää varmistuminen, vain kaksi viikkoa ennen kisaa. Ensi viikolla heti maanantaina menen magneettikuvaukseen ja lääkärin tuomio tulee keskiviikkona.

Jalka kuitenkin tuntuu tosi hyvältä. Hieronta aukaisi joitain syvälihaksia pohkeesta. Kipua ei tunnu ja vaikkei sitä tieten saisi nyt tehdäkkään, niin olen muutamia koehölkkäaskelia ottanut ja ne eivät tunnu missään. Ensi viikolla yritän vielä tehdä jonkin verran liikuntaa, mutta kyllä ne mietteet ovat keskiviikossa. Toivottavasti keskiviikosta tulee lenkkipäivä.

Jos nyt kuitenkin käy niin, että rasitusmurtuma löytyy jalasta, niin sitten alkaa kauden päättäjäiset saman tien. Pidän sen 6-8 viikon lepotauon ja alan valmistautumaan E24:lle, jonne tuli vast'ikään ilmoittauduttua.

(20) Kokkola-lehti

Jälleen tällä viikolla kirjoittelin Kokkola-lehteen kolumnin. Aiheena oli, yllätys, yllätys, telakka. Alla linkki juttuun.

Telakalla

(21) Ortopedin juttusilla

Lähdin ortopedin juttusilla sellaisin olettamuksin, että tulisi diagnoosi vain lihasväsymyksestä, joka menee levolla ja jollakin ihmelääkkeellä ohi. Menin sanattomaksi, kun pöydälle palautettiin epäilys rasitusmurtumasta. Saman tien röntgeniin ja aika magneettikuvaukseen.

Röntgenin tulokset tulivat samoin tein ja niin paha rasitusmurtuma ei ollut, että olisi röntgenissä näkynyt, eli kuvaustulos oli "Puhdas". Olen nyt sitten siis todistettavasti "Puhdas" urheilija, minulla on tästä lääkärin lausunto. Samalla, kun sain palautetta kuvasta, niin kysyin kuinka magneettikuvauksen kanssa edetään. Maanantaina kuvaus, keskiviikkona lääkäri pakeille. Kuvista kuulemma voidaan antaa lopullinen tuomio. Ensi keskiviikkona sitten siis ratkeaa tämän vuoden projektin kohtalo osittain, eli onko se DNS (did not start) vai pääsekö kokeilemaan josko tulos voisi olla edes DNF (did not finnish). Jos on rasitusmurtuma, niin se on täyslepoa 6-8 viikkoa ja Spartathlonin osalta DNS.

Eivät olleet uutiset sellaisia mitä tahdoin. Nyt sitten pitää odotella keskiviikkoon saakka lopullista tietoa.

Korvaavaksi harjoitteluksi ei käy rasitusmurtuman tapauksessa pyöräily tai cross-traineri eikä edes uinti kunnon potkuin. Uintia voi harrastaa, jos jaloilla ei potki.

Onneksi vesijuoksua pystyy tekemään. (Ei voi olla totta!)

(23) Viikko #35: Paljon tekemistä (eli piti olla raskas)

Yhteensä liikuntaa viime viikolle tuli 11h 15min + 15min fyssarilla + 2,5h venyttelyä. Liikuntasuorituksina tämä tekee

• 5h50min vesijuoksua
• 2h41min juoksua (kävelyjuoksua, ja yhteensä 20K) Jee!!!
• 2h pyörää
• kahvakuula 40 min

Eli kaikista positiivisin uutinen on se, että juoksun pariin pääsi palaamaan. Toki olen "murheen murtama", kun sitä ei ole tuon enempää, mutta 20K on aina 20K. Siitä on hyvä jatkaa. Koska tuo 20K tuli kahtena peräkkäisenä päivänä noin 10K lenkkeinä, niin sunnuntaina tuli hieman takapakkia ja juoksuaskeleet eivät olleet kivuttomia. Kuitenkin sunnuntain ja maanantain levättyäni tänään tehty 5K lenkki oli kivuton. Hip hei!

Tämä viikko otetaan kevyesti ja noita noin 5K juoksu-kävely-lenkkejä yritän teeskennellä 4-5 kappaletta tuntemusten mukaan. Kahvata pitää kerran ja venytellä 5 kertaa. Hierojalla käyn perjantaina. Päätavoitteena on nyt pyrkiä vain lepäämään mahdollisimman paljon.

Torstaille varasin ajan ortopedille ja käyn antamassa siellä tähän astisen epikriisin, katsotaan josko tulisi kunnon diagnoosi.

Hieman näyttää positiiviselta ja edelleen yritän olla ryssimättä Spartathlonia. Uskon edelleen, että PK-kunto ja juoksuvauhti riittäisivät, kunhan ehjänä pääsisi matkaan. Varovasti, kun nyt etenee niin parantua ehtii. Vielä on reilut kolme viikkoa aikaa.