Meiliä voi lähettää: marko.forsell [a] gmail.com. (Kuva: Marianne Pykäläinen)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Viikko #46

Viikko 46 takana, ja nyt voi sanoa, että harjoittelu alkaa jälleen puremaan. Viikolla oli useita valopilkkuja ja juoksu tuntuu hyvältä.

Maanantaina otin lepopäivän, koska kävin hierojalla. Pohkeissa tuntuu edelleen pieniä jumeja, mutta ne tullaan saamaan pois. Muuten sainkin viikolle aika hyvin harjoituksia. Kilometrimäärät nousivat tuntuvasti ja samoin tuntimäärät. Alla yhteenveto viikon harjoittelusta.


  • Ma: hieroja 1,5h
  • Ti: PK-juoksu 9,5K
  • Ke: Kiihtyvävauhtinen, 2K lämppäriä + 4*1K@5'00''+4'50''+4'35''+4'25'' + 1K verraa; 25 min. punttia, käsipäivä 
  • To: PK-juoksu 13,5K
  • Pe: Punttia, jalkapäivä
  • La: Vetoja 4K lämppäriä + 3*1K@4'15'' / 2 min. palautus + 2K jäähkäriä, yhteensä 10,5K; 15 min venyttely
  • Su: PK-juoksu 21K
Yhteensä liikuntatunteja jo mukavat 7:45h ja lihashuoltoa 1:45h. Juoksua tulikin kasaan 56,5K. Alkaa jo muistutamaan ihan juoksuviikkoa tämä.  

Iloisesti tuntui juoksu kulkevan. Keskiviikon kiihtyvävauhtisessa tuntui, että varoja olisi ollut. Lauantain vedoissa ei varoja hirveesti olisi enää ollut, mutta mukavasti tuntui kuitenkin irtoavan. Lauantain treeni oli kova ja tuntui jaloissa sunnuntainakin, joten sunnuntain juoksu oli raskas. 

Nyt tuntui puntissakin tulevan tuloksia. Tämän viikon nostot laskukaavojen mukaan antavat seuraavat maksimit (edelliset maksimit muutaman viikon takaa): 
  • Kyykky 90 kg (ed. maksimi 80 kg)
  • Maastaveto 115 kg (viimekertainen maksimi oli virheellisesti annettu, oikea ed. maksimi 107 kg)
  • Penkki 85 kg (ed. maksimi 80 kg)
Ensi viikosta tulee sitten kevyt viikko puntin osalta sillä vuorossa on Wendlerin ohjelman keventelyviikko. Luulen ottavani juoksunkin osalta kevyemmin.  

Aatoksia palautumisesta, treenin aloituksesta ja tulevasta kisakaudesta

Kyllä pitkään otti päästä jälleen tulokselliselta tuntuvasta harjoittelusta kiinni. Siitä on nyt kuitenkin seitsemän viikkoa, kun Spartathlon päättyi. Ensimmäiset neljä viikkoa meni aivan vain kroppaa parannellessa. Seuraavat kaksi viikkoa menivät ihan vain harjoitteluun totuttelussa. Tällä viikolla alkoi tuntumaan vasta, että on harjoittelukunnossa. 

Vuosi ei kuitenkaan ihan putkeen sitten mennyt ensimmäinen puoliskohan oli loppujen lopuksi yhtä juhlaa Stockholm Ultraan saakka, mitä nyt todella masentava maraton heinäkuussa. Sen jälkeen kolme kuukautta lähes juoksutonta aikaa. Tästä vuodesta siis oikeasti tuli harjoiteltua vain 9 kuukautta, ehkäpä vieläkin vähemmän, jos huomioisi Espoon ja Hollannin kisojen keventelyt ja palautumiset. 

Jos nyt täytyisi arvoida kunnosta jotain, niin se on suhteellisen surkea. En oikein kykene kunnolla vielä hölkkäämään edes 10 kilometriä yhtämittaa. Juoksuvauhti 140 sykkeellä on mukavasti parantunut, mutta on siellä 6'00''-6'10'' vauhdissa per kilometri. Heinäkuussa se oli 5'00''-5'10''. Saas nähdä milloin tuohon pääsee takaisin, jos koskaan. 

Ajattelin nyt tosiaan ottaa enemmän lepopäiviä juoksusta viikkoon, ja yritän satsata pyöräilyyn ja uintiin. Ensi vuoden kisakalenteri ei ole edelleenkään valjennut. Käynhän toki Espoon 24h:lla juoksemassa, mutta tulosta en lähde hakemaan. Ei vain ehdi kuntoutua. Itse järjestämästämäämme Kokkola Ultra Runiin (KUR) tuskin pystyy osallistumaan kaiken järjestelyn keskellä. Joten mitään todellista kisaa ei ole tähtäimessä. 

Oxroad Ultra tulee nyt heinäkuulle ja jos ei omassa KUR-kisassa voi juosta, niin Oxroad voisi olla vaihtoehto. Tosin myös 16. elokuuta Nastolassa järjestettävä täysmatkan triathlon voisi olla mukava. Ja sittenhän olisi syyskuun viimeinen viikonloppu Spartathlon. Tuossahan olisi mukavasti kolme kisaa, mutta päätöksiä kisoista en ole vielä tehnyt. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti