Nyt sitä ollaan taas eräs huippu myöhäisiänurheilu-uralla saavutettu. Minut valittiin seuran vuoden urheilijaksi. Tämä titteli edustamassani WiHan kilometrit ry:ssä on Vuoden Wihatuin!
Tällainen tunnustus tuntuu mukavalta ja kiitinkin valtisijalautakuntaa osakseni saamasta kunniasta. Mielestäni huomattavasti parempiakin suorituksia vuoden mittaan muut tekivät seurassamme.
Itselleni taakse jäänyt vuosi jäi mieleen pettymysten vuotena. Keskityin ainoastaan yhteen kisaan, joka ei edennyt edes preluden loppuun. Nolo tulos. Jotenkin tunsin itseni kunnoltani parhaimmaksi kuin koskaan ja osittain Joensuun tulos tätä tukee. Kuitenkin näin jälkikäteen harjoittelupäiväkirjaa selanneena, kyllä saattaa niin olla, että vuoden aikana sattuneet 9 viikon telakalla olot ja alkuvuoden keskittyminen voiman hankintaan punttisalilla voivat olla syynä siihen, että juoksun syväkestävyyttä ei ollut. Näköjään riitti kohtuulliseen 100K tulokseen, mutta helle söi nopeasti Kreikassa miehestä vauhdin pois.
Kiitoksissani valintalautakunnalle totesinkin, että toivottavasti tämä tunnustus on myös enne hienosta ja hyvästä vuodesta 2013. Tavoitteet on asetettu jälleen Spartaan ja kaikki tekeminen saa palvella sitä. Meinaan kuitenkin ottaa ns. kisalähtöjä enemmän ja todennäköisesti käyn tekemässä myös Ironman-matkan triathlonissakin, jos vain aikataulut passaa; puolikaskin olisi kiva käydä Joroisissa tekemässä.
Hyvällä tunteella nyt rakennetaan peruskuntoa ja mukavastihan tuo treeni tuntuu kroppaan tarttuvan. PK-lenkitkin tuntuvat ihan lentävän tuolla liukkailla auraamattomilla perunapeltoa muistuttavilla pyöräteillä.
Onnittelut tittelistä!!! ;) ...Mielenkiinnolla seuraan edistymistäsi. Harjoittelussasi on selkeästi punainen lanka. Ja virheitä tehdään, tullaksemme paremmiksi. Tämä on laji, jossa on lähes tulkoon pakko ottaa riskejä, jos haluaa nähdä aikuisten oikiasti omat rajat. T: 10viim.pv Juoksua 197,6km. Ps. Olen omilla rajoillani.
VastaaPoista