(-85) Juoksijan pikaruokaa postista

Hiphei, postipoika kävi ja jätti 7,2 kg urheilugeelejä, eli noita sokeripitoisia juoksijan pikaruokapaketteja.

Jo kolmatta vuotta peräkkäin tilaan geelini Englannista saakka, Wiggle.co.uk -niimisestä verkkokaupasta. Taisi olla juurikin kesä 2012, kun söinitseni irti tällaisista "tiiveistä" paketeista, eli noista noin 30g energiageeleistä, joita otetaan veden kera. Niitä kun vuorokauden kiskoo niin ei tee geeliä mieli vähään aikaan. Ensimmäinen täysi teräsmieskisa sai myös minut irti pitkäksi aikaa geeleistä.

Onneksi löysin kuitenkin tällaisen isotonisen geelin, eli sellaisen, jossa on vesi valmiina. Sen voi siis napata nassuun sellaisenaa. Hyvä puoli tässä on omille makunystyröille sellainen, että niitä pystyy paremmin saamaan alas. Löysin nettiä selailemalla juurikkin Wigglestä SIS (Science in Sports) -nimisen geelin.

Eihän tuota SIS'kään loputtomiin voi vetää, mutta kun sekaan välillä ottaa muuta ravintoa, niin aika hyvin sitä kuitenkin pystyy vetämään. Makurepertuaarista alkaa kaikki jo olemaan käytynä läpi, eikä niistä enää mikään nyt 'hyvää' sinänsä ole, muttei mikään nyt oikein erityisesti onneksi tökikkään.

Torinoa varten alustava suunnitelmani energiatankkauksen osalta on seuraava; vuorotunnein vedän geeliä ja urheilujuomaa. Löysin ruotsalaisten tekemän Vitargo-merkisen urkkajuoman, joka tuntuu myös uppoavan hyvin alas. Vitargoa pystyy vetämään sen verran vahvana (noin 10%) liuoksena, että siitä saa lähes riittävät energiat tunnissa.

Viimeksi 2014 Spartassa menin pääsääntöisesti näillä energioilla, mutta jostain kumman syystä alussa tuli sellainen aivopieru, että vedin niitä samaa aikaa. Tämä saattaakin olla se yksi selittävä tekijä, että ensimmäiset 100K:ta tuntuivat ikäviltä. Vedin aivan LIIKAA energiaa sisään. Ja sitten kun ymmärsin tämän, niin meni hetki toipuessa.

7,2 kg juoksijan pikaruokaa. (Tuo Hihg5 -geelipaketti tuli kaverille.)

(-89) Viikko #2

Tämä viikko meni sitten toipuessa viime viikon mätöstä. Yhteensä harjoittelua tuli 8,5h ja kilometrejä 46K. Eli tosi vähän siis. Olo kyllä onkin nyt aikas palautunut. Ensi viikolla sitten kunnolla kilpailuun valmistavalle jaksolle.

Tällä viikolla juoksin 10K testin matolla: 2,5K@5'30'', 5'00'', 4'30'' ja 4'00''

• 5'30'' oli labra/mattotestien mukaan aerobisen kynnyksken raja (nyt keskisyke 134 eli hurjasti tippunut, itse asiassa raja on 152 ja sillä mentiin melkein 5'00'' vauhtia tässä testissä.)
• 4'30'' oli anaerobisen kynnyksen raja (nyt keskisyke 171 eli aikas lähellä)
• Testissä saavutettiin huippusyke 3'50'' vauhdilla, joka oli 197. Nyt siis saatiin 4'00'' vauhdilla 194 lasiin. 

Alla kuvat testidatasta. 

Tässä sykekäyrä. Harmaat pienet neliöt alla viittaavat 2,5K väliaikoihin. 

Tästä löytyy jokaisen 2,5K:n syketietoja. 

Odotin ehkä vähän parempia tuloksia, mutta mites ne nyt tällä harjoittelulla olisivat muuten voineetkaan parantua kuin näin. Aerobinen kynnysvauhti on noussut kovasti, jota nyt on tieten harjoittelulla haettukin. Eikä se anaerobinen kynnys voi nousta minnekkään, kun eihän sitä ole PK-kaudella ylitettykkään. 

Seuraavan kerran tämä sama testi tehdään viiden viikon kuluttua, ja onkin mukava verrata sitten tuloksia keskenään. 

(-94) Hokailua

Pitkästä aikaa kirjailen joitain kokemuksia tuotteesta. Tällä kertaa ultrajuoksupiirien suosimaksi kengäksi nousseesta Hoka One One:sta. Itse ostin koekäyttöön mallin Bondi 3.

200K juostut Hoka One One Bondit. 

Mikäli oikein muistan, niin nämä kengät suunniteltiin alunperin vuoren alasjuoksuun. Tämän vuoksi paljon pehmikettä ja vaimennusta, jotta jalka kestää suuremmat iskuvoimat; järkeenkäypää.

Kengät olivat paketissa otettaessa varustettu pikanauhoituksella, eli sellaisilla joita vain tarvitsee vetää, jotta kengä kiristyy. Vaihdoin nämä heti normaaleihin nauhoihin, jotka olivat myös mukana. Lisäksi paketissa oli toiset ihan tasaiset pohjalliset. Kokelin niitä yhdellä lenkillä, mutteivat olleet minun juttu.

Ensimmäisen kerran laittaessani kengät jalkaan, niin  niiden pehmeyden kyllä huomasi. Olo oli hieman vaappuva. Tähän tunteeseen kyllä nopeasti tottui. Sama tunne tuli ensimmäisillä juoksuaskelillakin, eli pehmeyden kengissä kyllä huomaa. Juoksuunkin tottui kuitenkin varsin nopeasti.

Juoksin kengillä sekä matolla että asfaltilla. Kovasti halusin pitää näistä kengistä, mutta itselleni malli Bondi on liian pehmeä. Ylämäissä tuntui kuin tervasta ponnistaisi ja matollakin ponnistus jäi voimattomaksi. Jalkojahan kenkä kyllä hellii ja ne ovat miellyttävät jalassa. Kuitenkin lenkillä sekä sääri ja varsinkin pohkeet löivät jumiin. Uskon tämän tulevan siitä, että piti ponnistaa hieman voimallisemmiin, jotta lenkkivauhti olisi pysynyt normaalina.

Juttelin kengistä myös 6-päivän juoksijan kanssa, joka ylisti niitä tooooosi pitkissä juoksuissa. Lisäksi hän totesi, että on aivan turha antaa tasoitusta ja olla käyttämättä Hokia 6-päivän kisassa. Hän oli tosi tyytyväinen kenkiin, mutta esimerkiksi Spartathlonissa kovin usealla ei ainakaan vielä Hokia näkynyt.

Normaaliin hölkkäilyyn minulle ei Bondit sovi, mutta ymmärrän hyvin, kuinka pitemmissä ultrissa nämä ovat hyödylliset. Jalkapohjat kun tuleva vähän aroiksi kuten myös nivelet matkan edistyessä. Näihin Bondit tuovat varmasti helpotusta.

Juttelin Hokista myös Suomen Nopeimman 24h juoksijan kanssa ja hänellä oli hyviä kokemuksia mallista Clifton. Näitä täytyykin kokeilla jonkun kerran, kun budjetti antaa myöten tilata kalliit kengät kokeiltaviksi.

(-96) #mattomättö viikko

PK-kauden päätöksen kunniaksi vedettiin sitten kunnon överit. Siirrettiin samalla viikkokilometri ennätys aivan uudelle tasolle. Tiivistetysti; kovaa harjoitust 25h, viimeisen 30 päivän harjoitukset 83 tuntia!

Päivämerkinnät:

• ma: puntti, pyörä
• ti: uinti 2,4K, juoksu 20K
• ke: Juoksu 17K, josta 13K@4'40'' vauhdilla
• to: juoksu 30K
• pe: puntti, juoksu 35K
• la: juoksu 43K
• su: juoksu 60K

Juoksua tuli yhteensä siis 205K, ja jottei olisi liian hauskaa niin kaikki vedettiin matolla (alla maisemaa) Entinen viikkoennätys oli 160K. Olen luullut, ettei paikkani oikein kestäisi yli 160K viikkoja, mutta näköjään matto vähän hellii paikkoja ja taitaa myös juoksukuntokin olla parempi. Oli kuitenkin lopulta yllättävän, ei nyt helppo, mutta tehtävissä oleva rasti kuitenkin. Jokaisen lenkin loppuun (paitsi ei ke) otin viimeiset 5K kovempaa, eli tuollaisell 5'10 vauhdilla, nosti kivasti kuormaa. 

Nyt alkaa sitten kisaa valmistava kausi. Pitäisi saada voima ja peruskunto siirrettyä sitten juoksukunnoksi. Määrät tipahtavat, mutta tehoja tulee vastaavasti lisää. 

Valmistautumista päivän rientoihin. Urkkaa ja palkkaria. 

Viikon työasema.
Siinä sitä taputeltiin 205K

Maisemaa: ST1, loskaa ja väsyneen ultraajan peilikuva. 

Sunnuntain 60K (ja viikon 205K) täynnä.
Nyt väsyttää. 

(-100) Vuosi 2014 ja tuleva 2015

Tänään koittaa se hetki vuodesta, kun himourheilijat päivittelevät menneen vuoden tekemisiä sosiaaliseen mediaa; minä muiden mukana. Laitetaan heti tiiviisti tähän mennyt vuosi ja vertailuna alle 2013 ja 2012.

• 2014: Liikuntatunteja: 635h, Juoksua 3,4 Megaa, Punttia 86h, Liikuntakertoja 442 (kävelyä 250K)
• 2013: Liikuntatunteja: 532h, Juoksua 3,8 Megaa, Punttia 26h, Liikuntakertoja 413
• 2012: Liikuntatunteja: 382h, Juoksua 3,1 Megaa, Punttia 26h, Liikuntakertoja 283

Tuossa huomaa, että harjoittelussa on selkeä nousujohteisuus tuntimäärissä ja liikuntakerroissa. Juoksussa ei lisäystä huomaa niinkään selkeästi, sillä tälle vuodelle juoksua tuli himpun verran vähempi, lisääntyneestä tuntimäärästä huolimatta. Kävelyä en aiemmin ollut mittaillut ja harjoitellut, mutta sitä kertyi vuodelle 250 km.

Osa liikuntakerroista on tullut samalla mittauksella, kun olen esimerkiksi aloittanut uudelleen mittaamaan jotain testimatkaa tai muuten vain sählännyt kelloni kanssa.  

Liikuntaa tulee harrastettua monipuolisesti ja puntin määrä lisääntyi merkittävästi. Tästä tuli tuloksiakin ja voimatasot ovat kasvaneet merkittävästi. 

Venyttelyitä, hierontoja ja työmatkapyöräilyä en pahemmin erikseen seuraa, mutta näppituntumalta arvioisin seuraavaa: hieronta: 20h, venyttely 20h, työmatkapyöräily 50h. Lihashuollon piikkiin nuo taitaa mennä ja ovat sillä puolella tarpeellisia. 

Tunneissa ovat mukana myös kisat, joita mahtui seuraavat

• 2 maratonia (8h)
• 100K (8,5h)
• Tupla-teräsmies (27,5h)
• Spartathlon (33,5h)
• YHTEENSÄ 77h

Vähän kisoja, mutta sopiva määrä ultria vuodelle onkin yksi lyhyt (100K tai vastaava) ja yksi pitkä (24h tai vastaava). 

Tuleva vuosi 2015

Tulevan vuoden kisat ovat: 

• 11-12.4. pidettävät 24H MM-kisat Torino, Italia
• 7/2015 kesähöntsäilynä jokin "ultramatka" esim. Ironman, Suomen poikkijuoksu, tms.
• 25-26.9. Spartahlon

Siinäpä ne kisat ovat. Torinoon lähdetään ilman muuta rikkomaan hölkkärajaa eli 240 km pitäisi ylittyä. Muuhun tulokseen olen pettynyt, tai no ennätyksen parannus on aina riittävä. 

Harjoittelun puolelta voisi laittaa seuraavia tavoitteita: 

• Liikuntatunnit 700
• Harjoittelukerrat 500
• Juoksua 4,0 Megaa
• Lihashuollon kanssa tarkkana, ts. hierontaa, venyttelyä ja palauttavaa liikettä tarpeeksi mukana

En muita tavoitteita oikein osaa asettaakkaan harjoittelulle. Punttia ja monipuolisuutta on mielestäni riittävästi. 700 tuntia harjoittelua, tai liikuntaa, Tarkoittaa viikkotasolla jo 13 tuntia, joka alkaa olemaan haasteellinen ylläpitää läpi vuoden, sillä täytyy ottaa huomioon isoihin kisoihin valmistautuminen ja niistä palautuminen. Lisäksi 500 harjoittelukertaa tarkoittaa noin 10 liikkumiskertaa viikossa. 

Juoksun osalta uskon, että 4000 km riittää, kun siihen lisätään muuta liikkumista. Itse uskon, että peruskuntoa voidaan tehdä myös muilla liikkumistavoilla. Lisäksi voimanhankinnassa ja lihastasapainosta huolehtiminen runsaalla puntilla auttaa myös juoksua. Panostamalla käyttämään nuo 4000 km oikealla tavalla voidaan saavuttaa varsin paljon juoksussa.